1. Julkaisuhaku
2. Talous & Yhteiskunta 2/2026 | Tilastot

Talous & Yhteiskunta 2/2026 | Tilastot

Ilman tilastoja valtioita johdettaisiin sokkona. Mitkään tilastot eivät kuitenkaan tavoita eletyn elämän koko kirjoa, ja maailma myös muuttuu nopeammin kuin tilastointikäytännöt.

Kesäkuun Talous & Yhteiskunta -lehden teemana on tilastot. Lehden kansijutussa toimittaja Tuomo Tamminen perehtyy bruttokansantuotteen ja kansantalouden tilinpidon historiaan. Ne on luotu palvelemaan valtioiden tiedontarpeita sotaa käyvässä tehdastuotantoon nojaavassa maailmassa, mutta edelleen ne muodostavat taloustilastojen perustan. Etenkin bkt:ta on kritisoitu pitkään siitä, että se ei huomioi esimerkiksi kotityötä ja luonnonvarojen kulumista.  

En ajattele, että bkt:sta pitäisi luopua, mutta koska siinä on niin selkeitä puutteita tämän päivän tarpeisiin nähden, sen rinnalla täytyy aktiivisemmin käyttää myös muita mittareita, ja ehkä bkt:n painoarvo päätöksenteossa pitää arvioida uudelleen, johtava asiantuntija Eeva Hellström Sitrasta sanoo. 

Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Pohjola kuitenkin ajattelee, että bkt:ta syytetään osin aiheettomasti. Taloustieteilijän näkökulmasta sitä tarvitaan edelleen samoista syistä, minkä takia kansantalouden tilinpitoa lähdettiin 1600-luvulla kehittämään: Täytyy tietää, mikä valtiolle on mahdollista ja mikä ei. Ennen varauduttiin sotaan, nyt ehkä enemmän soteen, mutta myös sota on tullut taas rasittamaan eurooppalaistenkin valtioiden talouksia.  

”Ajatellaan, että meidän pitäisi saada valtionvelan kasvu pysäytettyä. Silloin pitää tietää, mistä ne säästöt voi tehdä”, Pohjola sanoo. 

Bkt:ta ja kansantalouden tilinpitoa kuitenkin kehitetään jatkuvasti YK:ssa, missä kritiikki on huomiotu. Uudet suositukset ottavat huomioon monia uusia asioita. Tässäkin on kuitenkin riskinsä, ajattelee Tilastokeskuksen pääjohtaja Markus Sovala. Uusissa suosituksissa on mukana monia asioita, kuten data ja luonnonvarat, joita on vaikea mitata luotettavasti. 

”Näihin liittyy monia metodologisia ongelmia, joiden takia voi hyvin väittää, että samalla kun tuodaan mukaan lisää sisältöä, tilinpidon laatu laskee.” 

Lehden muissa artikkeleissa käsitellään mm. ympäristötilinpitoa, kotitalouksien hyvinvoinnin mittaamista ja mikrosimulointia: 

1) Kotitalouksien materiaalista hyvinvointia ei voi tyydyttävästi mitata pelkän bruttokansantuotteen avulla. Etenkin vauraissa yhteiskunnissa tuotannollisten mittareiden lisäksi on syytä huomioida esimerkiksi se, miten kotitalouksien todellisuudessa saamat tulot, varallisuus ja kulutus jakautuvat. Näin voitaisiin analysoida aiempaa paremmin esimerkiksi sitä, ketkä ovat rikkaita tai köyhiä sekä tuloissa, varallisuudessa että ihannetilanteessa kulutuksessa mitattuna. Uusien mittarien kehittäminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista, EKP:n johtava ekonomisti ja Helsingin yliopiston yliopistotutkija Ilja Kavonius kirjoittaa.
Kotitalouksien hyvinvointia ei voi mitata pelkän bkt:n avulla

2) Ympäristötilinpito on kansantalouden tilinpidon laajennus, joka mahdollistaa taloudellisen toiminnan ympäristövaikutusten arvioinnin. Tänä vuonna tulee täyteen 15 vuotta eurooppalaista ympäristötilinpitoa. Tänä aikana hankalasti yhdisteltävästä lähdeaineistosta on opittu rakentamaan kansainvälisesti vertailukelpoisia tilastoja. Seuraava haaste on varmistaa, että tiedot saadaan entistä paremmin kytkettyä poliittiseen päätöksentekoon, johtava asiantuntija Johanna Pakarinen Tilastokeskuksesta toteaa.
Ympäristötilinpito yhdistää talouden ja luonnon

3) Mikrosimulointimallit auttavat arvioimaan, miten esimerkiksi uusi laki vaikuttaa valtion verokertymään tai kansalaisten käytettävissä oleviin tuloihin. Ne ovat usein myös ainoa keino saada tällaista tietoa. Suomessa vaikutusarviointien yleistyökaluksi on vakiintunut SISU-mikrosimulointimalli. Sitä ollaan parhaillaan kehittämässä entistä tarkemmaksi ja helppokäyttöisemmäksi, Tilastokeskuksen yliaktuaari Eetu Isotalo kirjoittaa. 
Mikrosimulointimallit auttavat arvioimaan lakien vaikutuksia

4) Viime vuonna kuollut Richard R. Nelson oli Joseph Schumpeterin työtä jatkanut innovaatioiden ja teknologian tutkija. Nelsonin ajattelussa innovaatioiden synnylle keskeisiä olivat paitsi yritykset myös julkiset instituutiot, kuten koulutusjärjestelmä ja julkisen sektorin rahoitusorganisaatiot. Yhdessä nämä määrittivät talouden kyvyn luoda ja hyödyntää uutta tietoa. Nelson ei saanut työstään Nobelia, mutta aihetta olisi ollut, YTT Tarmo Lemola sanoo. 
Richard R. Nelson olisi ansainnut Nobelin

Päättäjä-palstalla haastateltavana on lainsäädännön arviointineuvoston entinen puheenjohtaja Leila Kostiainen. Kolumnisteina lehdessä esiintyvät Matti Pohjola näkökulmallaan Tuottavuuskin on tilastoitava ja Li Andersson kolumnillaan VM:n talousmalleja pitää arvioida kriittisesti. 

Talous & Yhteiskunta 2/2026 ilmestyy 12.6.