Oletukset ohjaavat maahanmuuttajien uravalintaa, Inkeri Tanhua havaitsi
Mistä sait idean tutkimukseesi?
”Olen sekä kauppatieteen että sukupuolentutkimuksen maisteri, ja olen työskennellyt kymmenen vuotta tasa-arvotyön parissa. Työhön kuului sukupuolivaikutusten arviointia, ja sieltä ajatus syntyi.”
Mitä päädyit tutkimaan?
”Tutkin segregaation uusiutumista ammatillisessa koulutuksessa, aineisto on kerätty eräästä pääkaupunkiseudun oppilaitoksesta. Väitöskirjani kolme artikkelia käsittelevät sukupuolittuneita oletuksia tekniikan aloista, trans- ja muunsukupuolisten opiskelijoiden kokemuksia ja oletuksia maahanmuuttajille sopivista koulutuspoluista.”
Elävätkö sukupuolittuneet käsitykset eri alojen soveltuvuudesta edelleen vahvoina?
”Hämmästyttävänkin vahvasti! Haastattelin hammastekniikkaa opiskelevia naisia, jotka sanoivat hakeutuneensa alalle, koska he ajattelivat työn olevan pientä, tarkkaa käsillä tekemistä. Todellisuudessa koneet ovat usein isoja, ja työ on ajoittain likaista ja voimaa vaativaa. Kiinnostavaa oli, että vaikka odotukset eivät vastanneet todellisuutta, opiskelijat mukautuivat siihen. Oletus alan soveltuvuudesta naisille ohjasi kuitenkin ennalta heidän valintojaan.”
Minkälaisia kokemuksia trans- ja muunsukupuolisilla opiskelijoilla oli?
”Haastattelin opiskelijoita ja heidän opettajiaan, ja opettajien näkökulma sukupuolisensitiivisyydestä oli opiskelijoita ruusuisempi. Opiskelijat kokivat, etteivät monesti uskalla syrjinnän pelossa edes vaatia tasa-arvoista kohtelua. Keskeinen kokemus heillä on, että he eivät tule tunnistetuiksi. Oli myös positiivisia kokemuksia, ja ne olivat merkityksellisiä. Kohdatuksi tulemisen hetket opettajien taholta tai työharjoitteluissa jäivät trans- ja muunsukupuolisille opiskelijoille hyvin mieleen.”
Opiskelijat kokivat, etteivät monesti uskalla syrjinnän pelossa edes vaatia tasa-arvoista kohtelua.
Miten puhe kielestä ja maahanmuuttajista ohjaa työuria?
”Sekä haastattelemani opettajat että opiskelijat pitivät ammatillista koulutusta sopivana maahanmuuttajataustaisille juuri kielitaidon takia, vaikka en tiedä miksi ammatioppilaitoksessa suomen oppiminen olisi helpompaa. Alojen välillä oli eroa: esimerkiksi hammastekniikan opiskelussa kielitaitoa korostettiin, kun taas kone- ja tuotantotekniikan opiskeluun ajateltiin käyvän ’riittävä’ kielitaito, joka nähtiin erillisenä ammattitaidosta. Samoin kielitaitoon keskittyvän puheen ongelmana on, että sitä voidaan käyttää tekosyynä työ- ja harjoittelupaikkojen epäämisessä: niitä voi olla vaikeampi saada ulkomaalaistaustaisena, vaikka kieli- ja ammattitaito riittäisivätkin.”
Mitä ajatuksia haastattelut herättivät?
”Uskon sen vaikuttaneen, että olen valkoinen, syntyperäinen suomalainen. Opiskelijat puhuivat rasismista varovasti kuin olisin edustanut suomalaista yhteiskuntaa. Opettajat puolestaan käyttivät sellaisia kielikuvia, joita olisivat ehkä maahanmuuttajataustaisen tutkijan edessä välttäneet.”
