1. T&Y-lehti
2. Mikrosimulointimallit auttavat arvioimaan lakien vaikutuksia

Mikrosimulointimallit auttavat arvioimaan lakien vaikutuksia

Mikrosimulointimallit auttavat arvioimaan, miten esimerkiksi uusi laki vaikuttaa valtion verokertymään tai kansalaisten käytettävissä oleviin tuloihin. Ne ovat usein myös ainoa keino saada tällaista tietoa. Suomessa vaikutusarviointien yleistyökaluksi on vakiintunut SISU-mikrosimulointimalli. Sitä ollaan parhaillaan kehittämässä entistä tarkemmaksi ja helppokäyttöisemmäksi.

Lukiessasi hallitusten esityksiä, puolueiden varjobudjetteja tai erilaisia vaikutusarvioita voit törmätä termiin mikrosimulointi. Etenkin kun edellä mainituissa raporteissa ja muistioissa puhutaan lakiuudistusten vaikutuksista verokertymään, tulonjakoon tai käytettävissä oleviin tuloihin, esitetyt tulokset on usein laskettu SISU-mikrosimulointimallilla. Tämän kaltaisiin laskelmiin mikrosimulointimallit ovatkin omiaan. Ne mahdollistavat yhteen tai useampaan lakiin tehtävien muutosten yhteisvaikutusten laskemisen tarkasti ja suhteellisen vaivattomasti. Usein mikrosimulointi voi olla ainut varteenotettava keino kyseisen tiedon tuottamiseen. Tästä syystä on hyvä ymmärtää, mitä nämä mallit ovat ja mihin niitä käytetään.

Mikrosimulointi on pohjimmiltaan mallinnusmenetelmä, jossa erilaisia laskentasääntöjä sovelletaan simuloitaviin yksiköihin. Yksikköjä ovat tavallisesti yksilöt, kotitaloudet tai yritykset, mutta käytännössä mikä tahansa toiminnallinen yksikkö voi olla simuloinnin kohteena.

Yksi tyypillinen esimerkki mallintamisesta, johon käytetään mikrosimulointimallia, on lakimuutosten vaikutusten arviointi tulonjakoon. Käytännössä mallintaminen tapahtuu niin, että käyttäjä määrittää ja ohjelmoi halutut lakimuutokset malliin. Tämän jälkeen hän simuloi nykytilanteen sekä tulevan lakimuutoksen jälkeisen tilanteen ja vertailee lakimuutoksen vaikutuksia tulojakoon.

Mikrosimulointimallit voidaan jakaa esimerkiksi seuraaviin kategorioihin: staattisiin, käyttäytymisvaikutukset huomioon ottaviin sekä dynaamisiin mikrosimulointimalleihin.

Staattisesta mikrosimulointimallista on kyse silloin, kun malli laskee kullekin yksikölle ”yön yli” tapahtuvan muutoksen sääntöperusteisesti. Staattinen malli ei ota huomioon muutoksista johtuvia käyttäytymisvaikutuksia, kuten esimerkiksi verotuksen muutoksen mahdollista vaikutusta yksilön työn tarjontaan. Edellä mainittu SISU-malli on staattinen mikrosimulointimalli. Staattisten mallien pohjalta voidaan kuitenkin muodostaa käyttäytymisvaikutukset huomioon ottavia malleja. Tällöin esimerkiksi verotuksen muutoksesta tapahtuvat vaikutukset työn tarjontaan voidaan estimoida joustojen avulla.

Dynaamisessa mikrosimulointimallissa on lisänä aikaulottuvuus. Toisin kuin staattiset mallit, jotka keskittyvät välittömiin vaikutuksiin, dynaamiset mallit mallintavat yksiköiden ominaisuuksien muuttumista ajan kuluessa. Näissä malleissa yksilöiden elinkaaren tapahtumia simuloidaan todennäköisyyksien avulla. Staattinen mikrosimulointimalli sopii välittömien vaikutusten arviointiin. Usein juuri verotuksen ja sosiaaliturvan muutoksia tarkasteltaessa käytetään staattisia mikrosimulointimalleja. Dynaamiset mikrosimulointimallit soveltuvat puolestaan pitkän aikavälin vaikutusten arviointiin ja erilaisten elinkaarilaskelmien teossa. Esimerkiksi eläkkeiden pitkän aikavälin kehityksen ennustamiseen käytettävä Eläketurvakeskuksen ELSI-malli on dynaaminen mikrosimulointimalli.

Eri tarpeisiin tehtyjä ja eri organisaatioissa ylläpidettyjä mikrosimulointimalleja on Tilastokeskuksen ylläpitämän SISU-mallin lisäksi useita. Esimerkiksi Verohallinto ylläpitää ja valtiovarainministeriön vero-osasto käyttää staattista HVSR-mallia ja Eläketurvakeskus ylläpitää dynaamista ELSI-mallia. EU-tasoinen EUROMOD-mikrosimulointimalli mahdollistaa puolestaan karkeampia, mutta yhteismitallisia laskelmia yhteensä 27 jäsenvaltiolle, Suomi mukaan lukien.

SISU-malliin on sisäänrakennettu henkilöverotus ja sosiaaliturvalainsäädäntö

SISU-malli on Tilastokeskuksen ylläpitämä staattinen mikrosimulointimalli. Mallin historia juontaa juurensa kolmeen suomalaiseen mikrosimulointimalliin: Kelan, Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Åbo Akademin ylläpitämään JUTTA-malliin, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja valtiovarainministeriön ylläpitämään TUJA-malliin sekä sosiaali- ja terveysministe­riön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään
SOMA-malliin. Vuonna 2010 asetettiin työryhmä, jotta nämä mallit yhdistettäisiin ja asetettaisiin yhteisen ylläpidon alle Tilastokeskukseen päällekkäisen työn välttämiseksi. Tästä projektista syntynyt SISU-mikrosimulointimallin pilottiversio näki päivänvalon vuonna 2012 ja pääsi tositoimiin vuonna 2013.

Yksi SISU-mallin vahvuuksista on siihen kattavasti mallinnettu suomalainen henkilöverotus ja sosiaaliturvalainsäädäntö. Mallilla on mahdollista laskea yksittäisiä lakikokonaisuuksia eli ns. osamalleja tai kerralla koko sinne mallinnettu lainsäädäntö. Koko lainsäädännön laskeminen mahdollistaa helposti eri lakikokonaisuuksien välisten vaikutusarvioiden tekemisen.

Toinen SISU-mallin vahvuuksista on sen kansainvälisesti vertailtuna kattavat rekisteriaineistot. Laskennan pohjalla käytetty rekisteriaineisto on muodostettu useista eri viranomaislähteistä. Laajan rekisteriaineiston otos kattaa noin 15 prosenttia vuoden lopussa Suomessa asuneista henkilöistä. Lisäksi mallin aineistopohjaan on lisätty edellisen vuoden aikana kuukausitason kattavat tulorekisterin palkka- ja etuustiedot sekä työttömyysturvan tarkempaa simulointia varten muodostettu kuukausiaineisto. Laajentunut tietopohja mahdollistaa entistä tarkemman simuloinnin sekä sen kehittämisen tarkemmaksi myös jatkossa.

Usein kun puhutaan mikrosimuloinnista, tarkoitetaan juuri edellä kuvatun kaltaisella mikroaineistolla tehtävää simulointia. SISU-mallilla on mahdollista tehdä ns. aineistosimuloinnin lisäksi esimerkkilaskelmia. Esimerkkilaskelmissa käyttäjä itse määrittää kuvitteellisen yhden tai useamman viitehenkilön ja simuloi näille käytettävissä olevat tulot mallin lainsäädännön avulla. Koska SISU-mallin koodi on vapaasti ladattavissa koodin jakamiseen tarkoitetulta GitHub-sivustolta, voi periaatteessa kuka tahansa ladata mallin itselleen ja tehdä sillä esimerkkilaskelmia.

SISU-mikrosimulointimallilla on keskeinen rooli talouspolitiikkaan liittyvissä vaikutusarvioissa. SISU-malli mahdollistaa julkiseen talouteen kohdistuvien välittömien vaikutusten, kuten verokertymien ja sosiaaliturvamenojen laskemisen. Toinen keskeisistä käyttötarkoituksista on lainsäädännön muutosten tulonjakovaikutusten laskeminen. Lisäksi on mahdollista tarkastella muutosten kohdentumista esimerkiksi alueellisesti sekä eri väestöryhmien välillä. Vaikka SISU-malli onkin staattinen mikrosimulointimalli, käyttäjät ovat luoneet sen avulla ohjelmia, jotka mahdollistavat muun muassa käyttäytymisvaikutusten huomioimisen työn tarjontaan ja työllistymisveroasteisiin. Mentula ja Mattila (2026) ovat kuvanneet SISU-mallin hyödyntämistä osana näitä laskelmia Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa.

Edellä kuvattuihin tietotarpeisiin SISU-mallia käytetään ministeriöissä, etenkin valtiovarainministeriössä sekä sosiaali- ja terveysministeriössä, eduskunnan tietopalvelussa, Kelassa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa sekä eri tutkimuslaitoksissa ja etujärjestöissä. Yksityiskohtaisemmin SISU-mallin käyttöä talouspolitiikan päätöksenteossa ovat aiemmin esitelleet Kärkkäinen ja Mattila (2021).

Tulevaisuudessa SISU-malli on entistä useamman saatavilla

SISU-mikrosimulointimalli on 15-vuotisen historiansa aikana saavuttanut vakiintuneen paikkansa lainsäädännön vaikutusarvioiden ja reformilaskennan yleistyökaluna. Monessa laskennassa SISU-mikrosimulointimalli on lähes korvaamaton. Tästä syystä mallin ylläpitoon ja kehitykseen on välttämätöntä panostaa. Keskeisimmät kehityskohteet tällä hetkellä ovat mallin ohjelmointikielen muutos sekä käytettyjen aineistojen tarkentaminen.

Viime vuonna rekisteriaineisto laajentui työttömyysturvan kuukausiaineistolla, joka mahdollistaa työttömyysturvan tarkemman simuloinnin. Työttömyysturvan kuukausiaineiston lisäksi mallin yhteyteen lisättiin loppuvuodesta tulorekisterin palkka- ja etuustiedot. Nämä lisäykset aineistopohjaan ovat keskeisessä roolissa, kun mallin laskentaa viedään karkeammalta vuositasolta kohti tarkempaa kuukausitasoa. Suuri osa sosiaaliturvasta myönnetään kuukausittain, minkä vuoksi todellisuudessa monissa etuuksissa on vuoden sisäistä vaihtelua ja heiluntaa. Ajallisesti tarkemmat aineistot mahdollistavat tarkemman simuloinnin etenkin tällaisissa tilanteissa.

Kuluvalle vuodelle SISU-mikrosimulointimallin kehityspanostus on keskitetty mallin kääntämiselle R-ohjelmointikielelle. R on ilmainen, avoimen lähdekoodin ohjelmointikieli, jota käytetään laajasti tilastollisessa laskennassa. Etenkin R-ohjelmointikielen ilmaisuus on suuri etu nykyisin käytettyyn SAS-ohjelmistokieleen nähden. Ilmainen ohjelmisto mahdollistaa tulevaisuudessa esimerkkilaskelmien teon aidosti jokaisella tietokoneella ilman maksullista SAS-ohjelmistoa. Näin potentiaalista käyttäjäkuntaa on mahdollista kasvattaa, ja yhä useampi voi tutustua malliin jo esimerkiksi opintojen aikana. Lisäksi R-kieli mahdollistaa paljon joustavammin erilaisten lisäosien, laajennusten sekä automaatioiden muodostamisen.

Nyt tapahtuvan mallin kääntämistyön yhteydessä on pyritty ottamaan huomioon myös edellä mainitut entistä laajemmat sekä ajallisesti tarkemmat aineistotarpeet. Käytännössä tämä tarkoittaa kuukausitasoisten aineistojen entistä laajempaa hyödyntämistä simuloinnissa. Tuleva malli luokin nykyaikaisen ja joustavan pohjan mallin tulevalle tarkentamiselle. Uuden R-kielellä koodatun SISU-mikrosimulointimallin beetaversio on tarkoitus julkaista käyttäjille vuoden 2027 alkupuoliskolla.