Mari Kiviniemi on huolissaan Tilastokeskuksen leikkauksista
Entinen pääministeri Mari Kiviniemi on huolissaan Tilastokeskuksen leikkauksista, jotka saattavat johtaa joidenkin tilastojen lopettamiseen.
MARI KIVINIEMI
Syntynyt Seinäjoella 1968. Asuu Helsingissä.
Valtiotieteiden maisteri (kansantaloustiede) Helsingin yliopistosta 1994.
Vaasan yliopiston hallituksen puheenjohtaja, Metsä Boardin hallituksen jäsen, lisäksi muita hallitus- ja neuvonantajatehtäviä. Aiemmin mm. OECD:n apulaispääsihteerinä ja Kaupan liiton toimitusjohtajana.
Kansanedustaja vuosina 1994–2014. Pääministeri 2010–2011. Keskustan puheenjohtaja 2010–2012.
Luit kansijuttumme bkt:sta. Miksi bkt:ta täydentävät mittarit eivät ole lyöneet läpi?
”Voi olla, että finanssikriisi vaikuttaa taustalla. Silloin jouduttiin kovien tosiasioiden eteen. Ja jos ajatellaan Suomea, meidän pitää noudattaa EU:n ja euroalueen taloussääntöjä ja velkatavoitteita. Ne asettavat todelliset rajat ja ne ovat pitkälti bkt-pohjaisia mittareita. Niitä pitää tuijotella koko ajan, ja sen vuoksi ei ehkä riitä energiaa ja resursseja katsoa laajempia indikaattoreita.
Sitran Eeva Hellströmin mielestä talouskasvu ymmärretään liian kapeasti bkt:n kasvuna. Onko kritiikki aiheellista?
”Olen osittain samaa ja osittain eri mieltä. Pidän bkt-mittaria hyvänä. Se on kovalle pohjalle rakennettu ja pyrkii havainnoimaan mahdollisimman tarkasti taloudellista toimintaa. Siitä olen Hellströmin kanssa samaa mieltä, että enemmän pitäisi seurata ja ottaa poliittisen päätöksenteon tueksi näitä muitakin indikaattoreita, mutta ei niin, että syrjäytettäisiin bkt.”
Viime vuosina keskustelua ovat Suomessa hallinneet säästöt ja leikkaukset. Onko poliittisesti realistista odottaa, että tulevat hallitukset ryhtyisivät lähivuosina ottamaan käyttöön uusia hyvinvointiin tai ympäristöön keskittyviä mittareita?
”En minä pidä sitä epärealistisena. Millään hallituksella ei riitä johtotähdeksi bkt:n kasvu tai euroalueen kriteereiden täyttäminen. Lähtökohtaisesti kaikilla politiikassa mukana olevilla on kimmokkeena tehdä kansalaisille parempaa yhteiskuntaa ja parantaa heidän hyvinvointiaan.”
Voiko tilastoviranomainen olla välittämättä tilastojen yhteiskunnallisista vaikutuksista, kuten Tilastokeskuksen pääjohtaja Markus Sovala jutussa sanoo?
”Vaikka Sovalan puheenvuorostakin huomasi, että uusissa kansantalouden tilinpitoa ohjaavissa SNA-suosituksissa on vielä toimeenpantavaa, olen kyllä samaa mieltä siitä, että tilastojen tarkoitus on pyrkiä havainnoimaan todellisuutta mahdollisimman tarkasti ja vertailukelpoisesti. Siinä ei ole eikä pidä ollakaan hirveän paljon liikkumavaraa. OECD:henkin kun tuli uusia jäseniä, niin jäsenyysprosessissa yksi keskeisiä asioita oli perata näiden maiden tilastoviranomaisten toiminta läpi. Jopa Venäjän tilastokeskuksessa tehtiin jäsenyysprosessin aikana uudistuksia OECD-työn pohjalta, vaikka yhteistyö vuonna 2014 sitten päättyikin.”
Tilastokeskusta uhkaavat lähitulevaisuudessa leikkaukset, joiden takia joitakin tilastoja saatetaan joutua lopettamaan. Mitä ajattelet tästä?
”Ne kuulostavat erittäin huolestuttavilta. Sitä, mitä ei mitata, ei voi parantaa. On yhteiskunnan ja talouden kehittämisen näkökulmasta todella tärkeää, että pystymme näkemään, missä olemme.”
