1. T&Y-lehti
2. Tutkimustiedon välittäjän tausta vaikuttaa siihen, hyödynnetäänkö tietoa päätöksenteossa

Tutkimustiedon välittäjän tausta vaikuttaa siihen, hyödynnetäänkö tietoa päätöksenteossa

Tieteelliset tutkimustulokset eivät käänny päätöksiksi itsestään. Myös tiedon välittäjällä voi olla merkitystä. Espanjassa tehty satunnaistettu kenttäkoe osoittaa, että tutkimustiedon vaikutus toteutuneisiin päätöksiin riippuu viestintuojien taustaideologiasta.

Mitä tutkimus käsittelee

Vaikuttaako tutkimustiedon välittäjä siihen, hyödynnetäänkö tietoa päätöksenteossa? Onko päättäjien helpompaa uskoa ideologisesti lähellä olevaa tahoa? Vaikuttaako tämä siihen, miten tutkimustulokset näkyvät toteutetussa politiikassa? Nämä ovat Ideological Align­ment and Evidence-Based Policy Adoption -tutkimuksen keskeisiä kysymyksiä.

Miksi aihe on tärkeä

Päättäjillä on harvoin mahdollisuuksia käydä läpi ja suodattaa akateemista tutkimusta suoraan tieteellisistä julkaisuista. Tästä syystä tutkimustulokset tulevat päättäjien tietoon pitkälti esimerkiksi tutkimuslaitosten, ajatushautomoiden ja median kautta.

Jos haluamme edistää tieteelliseen näyttöön perustuvaa päätöksentekoa, olisi hyvä ymmärtää, miten välittäjän ominaisuudet vaikuttavat tutkimustulosten omaksumiseen ja sitä kautta toteutettuun politiikkaan. Koska monella tiedonvälittäjällä on ideologinen tausta, voi tällä olla vaikutusta tutkimustiedon jalkautumiseen.

Miten tutkimus on toteutettu

Tutkijat työskentelivät yhteistyössä kahden espanjalaisen ajatuspajan ja kahden sanomalehden kanssa. Tarkoituksena oli jakaa espanjalaisille kunnille tietoa aiemmasta tutkimustuloksesta (Hinnosaar ym. 2021), jonka mukaan kuntien Wikipedia-sivujen kohentamisella oli merkittävä vaikutus kunnan turistiyöpymisiin ja matkailutuloihin.

Mukana oli 5678 espanjalaista kuntaa, joihin kohdistui turismia ja joiden paikallishallinnon ideo­logia pystyttiin määrittämään. Nämä kunnat satunnaistettiin viiteen koeryhmään ja verrokkiryhmään. Kaikki koeryhmät saivat tietoa Wikipedia-tuloksesta, mutta eri lähteistä.

Ensimmäinen koeryhmä sai tiedon tutkimustuloksesta ideologisesti samanmieliseltä ajatuspajalta, joko oikeistolaiselta tai vasemmistolaiselta. Toinen koeryhmä sai täysin saman tiedon ideologisesti vastakkaiselta ajatuspajalta. Kolmannessa koeryhmässä viesti tuli ideologisesti neutraalilta toimijalta, lontoolaiselta LSE-yliopistolta. Neljäs ja viides ryhmä saivat tietoa uutisartikkeleista joko samanmieliseltä tai vastakkaiselta sanomalehdeltä. Verrokkiryhmälle ei lähetetty mitään tietoa.

Tutkimuksesta tekee erittäin poikkeuksellisen se, että tutkijat pystyivät suoraan mittaamaan kokeen vaikutuksia toteutettuun politiikkaan: tutkijat seurasivat kuntien Wikipedia-sivuilla tehtyjä muutoksia. Näin tutkijat pystyivät vertailemaan, vaikuttiko erilaisista lähteistä tuleva tieto eri tavoin käytännön politiikkatoimien tasolla.

Satunnaistetun kenttäkokeen lisäksi tutkijat toteuttivat vielä koeasetelmallisen kyselyn ymmärtääkseen paremmin syitä kenttäkokeen tulosten takana.

Mitä tutkimuksesta opittiin

Tutkimuksessa tiedonvälittäjän ideologialla on väliä. Jos viesti tuli samanmieliseltä instituutiolta, suositellun politiikkamuutoksen todennäköisyys kasvoi 65 prosenttia verrokkiryhmään nähden. Jos viestin välittäjä sen sijaan oli ideologialtaan vastakkainen, viestillä ei ollut tilastollisesti merkittävää vaikutusta. Ideologisesti neutraalin LSE:n välittämä tieto kasvatti politiikkamuutoksen todennäköisyyttä noin 37 prosenttia suhteessa verrokkiryhmään. Ero ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä verrattuna muihin ryhmiin.

Yllättäen ajatuspajan viesti ja sanomalehden artikkeli olivat yhtä tehokkaita, kunhan välittäjä oli ideologisesti samanmielinen.

Mistä erot välittäjien välillä syntyivät? Tutkimuksessa tiedonsaannin vaikutukset jaetaan kolmeen vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe on valikoiva vastaanotto: lukevatko päättäjät ylipäätään viestejä, jotka tulevat vastakkaisen ideologian toimijoilta? Sähköpostien linkkien klikkausasteet eivät eronneet ryhmien välillä. Tämä vaihe ei siis vaikuta selittävän eroa.

Toinen vaihe on uskomusten päivittyminen: vaikuttaako tiedonvälittäjän taustaideologia siihen, uskotaanko saatua tietoa? Erillinen koeasetelmallinen kysely paljasti, että samanmieliseltä tai neutraalilta taholta saatu viesti sai päättäjät muuttamaan käsityksiään merkittävästi enemmän kuin ideologisesti vastakkaiselta taholta tullut vastaava viesti.

Kolmas vaihe on muuttuneiden uskomusten välittyminen toiminnaksi. Tässä paljastuu mielenkiintoinen ero. Kyselytutkimuksessa neutraalin tahon välittämä tieto muutti päättäjien uskomuksia yhtä tehokkaasti kuin samanmielisen ajatuspajan tieto. Kenttäkokeessa ideologisesti neutraalilta taholta tullut viesti ei kuitenkaan johtanut yhtä usein politiikkamuutokseen. Päättäjät saattavat siis uskoa tutkimukseen, mutta silti jättää toimimatta sen mukaan, jos viesti ei tule omasta leiristä.

Tutkimuksen viesti tieteen levittäjille on merkittävä. Julkisessa keskustelussa korostetaan usein ideologisesti neutraalien toimijoiden roolia. Tulokset viittaavat kuitenkin toiseen suuntaan: ideologisesti suuntautuneet välittäjät voivat olla niitä tehokkaampia oman leirinsä päättäjille. Toisaalta ideologisesti johonkin suuntaan kallellaan olevat välittäjät tavoittavat vain osan kentästä. Tutkimusperustaisten päätösten edistämiseen ei siis ole yhtä optimaalista välittäjää, vaan tarvitaan useita erilaisia tahoja.

Kirjallisuus

Hinnosaar, M., Hinnosaar, T., Kummer, M., & Slivko, O. (2023), Wikipedia matters, Journal of Economics & Management Strategy, 32(3).