Tutkimus- ja kehityspolitiikan vaikutuksia arvioivissa kasvumalleissa jää usein keskeinen vaihe tarkastelematta

11.3.2026 Mediatiedote

Innovaatioperustaisia kasvumalleja käytetään arvioitaessa tutkimus- ja kehittämispolitiikan vaikutuksia talouskasvuun. Laboren uudessa tutkimuksessa huomautetaan että näissä malleissa tarkastellaan usein vain pitkän aikavälin lopputuloksia – ei sitä, miten talous käytännössä siirtyy uuteen tasapainoon politiikkamuutosten jälkeen. Siirtymäpolkujen analyysi on tärkeää, koska politiikkamuutosten vaikutukset voivat näkyä taloudessa vasta pitkän ajan kuluttua.

Pitkän aikavälin kasvu ei kerro kaikkea politiikan vaikutuksista

Endogeenisen kasvuteorian malleja voidaan käyttää arvioitaessa esimerkiksi T&K-panostusten vaikutuksia talouskasvuun. Mallien mukaan eri politiikkavaihtoehdot johtavat erilaisiin pitkän aikavälin tasapainoihin eli kasvu-uriin.

Talous ei kuitenkaan siirry näille uusille urille hetkessä. Jos mallissa on muuttujia, joiden arvo ei voi muuttua äkillisesti, talous kulkee ensin siirtymävaiheen läpi ennen uuden tasapainon saavuttamista. 

Siirtymävaihe jää usein analysoimatta

Laboren tutkimusohjaaja Ilkka Kieman tuoreen tutkimuksen mukaan monissa uudemmissa innovaatioperustaisissa kasvumalleissa juuri siirtymävaihe on jätetty tarkastelematta.

Näin on toimittu esimerkiksi Suomeenkin sovelletussa AAABK-mallissa. Sitä sovellettaessa on verrattu eri politiikkavaihtoehtojen pitkän aikavälin tasapainoja ilman analyysiä siitä, kuinka nopeasti politiikkatoimien vaikutukset näkyisivät esimerkiksi tuottavuuden tai talouskasvun kehityksessä. 

Mallien dynamiikan ymmärtäminen vaatii kehittyneitä matemaattisia työkaluja

Tutkimuksessa tarkastellaan siirtymäpolkuja dynaamisten systeemien teorian avulla. Tämä matematiikan osa-alue tarjoaa välineitä analysoida, miten talous voi siirtyä yhdestä tasapainosta toiseen politiikan muuttuessa.

Artikkelissa sovelletaan tätä lähestymistapaa muun muassa Romerin kasvumalliin sekä tarkastellaan luovan tuhon mekanismiin perustuvia niin sanottuja quality ladder -malleja. Tulokset osoittavat, että siirtymäpolkujen analysointi on joissakin malleissa suoraviivaista, mutta uudemmissa kasvumalleissa huomattavasti vaikeampaa. 

”Yleisen tasapainon malli on imitaatiotalous, jonka tarkastelu voi olla järkevää vain, jos sen uskotaan muistuttavan todellista taloutta ja jos sen dynamiikka osataan ratkaista”, sanoo tutkimusohjaaja Ilkka Kiema Laboresta. 

Kieman pitkän ajan kuluessa syntynyttä tutkimusta on rahoittanut Yrjö Jahnssonin säätiö, Suomen Kulttuurirahasto sekä Palkansaajasäätiö osana Laboren tutkimusohjelmaa Innovaatiot, tuottavuus ja talouskasvu. 

Ilkka Kiema on julkaissut 11.3. myös tutkimukseen pohjaavan Labore blogin Millaiset endogeeniset kasvumallit auttavat politiikka-analyysissä?

Julkaisu: Ilkka Kiema: Modelling Policy Change in Endogenous Growth Theory. Laboren Työpapereita 359.