Nuoret eivät jää tuloissa jälkeen – koulutustason lasku on todellinen tulevaisuusriski

5.3.2026 Mediatiedote Mika Maliranta, Jussi Huuskonen

Laboren rekisteriaineistoihin perustuva analyysi osoittaa, että nykyinen nuori sukupolvi ei näytä jäävän pysyvästi jälkeen vanhemmista sukupolvista elinkaaren tulokehityksessä. Sen sijaan varallisuuden kehitys on epävarmempi, ja selkein pitkän aikavälin huolenaihe liittyy koulutustason laskuun viimeisimmissä kohorteissa. Koulutusvalinnoilla ja -resursseilla on ratkaiseva merkitys tulevien vuosikymmenten kehitykselle.

Tulokehitys: pysyvää sukupolvikuoppaa ei näy

Analyysissä tarkasteltiin syntymävuosien perusteella määriteltyjen kohorttien tulo-, varallisuus- ja koulutuskehitystä eri ikävaiheissa Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen sekä tilastotietokantojen avulla.

Reaalitulojen heikko kasvu vuodesta 2013 alkaen on koskenut kaikkia sukupolvia. Nykyiset nuoret eivät näytä jäävän pysyvästi jälkeen aiemmista ikäluokista elinkaaren tulotasossa.

Tulot kasvavat voimakkaasti siirryttäessä 15–24-vuotiaiden ikäryhmästä työuran alkuvaiheeseen. Lisäksi nykyisten 15–24-vuotiaiden tulotaso on kyseisessä ikävaiheessa korkeampi kuin aiemmilla sukupolvilla vastaavassa iässä.

Tulokehityksen osalta aineisto ei tue väitettä pysyvästä heikentymisestä nuorten asemassa.

Varallisuuskehitys riippuu asuntohintojen suunnasta

Varallisuuden osalta kokonaiskuva on epäselvempi. Kehitykseen vaikuttaa keskeisesti asuntohintojen pitkän aikavälin suunta, joka määrittää erityisesti nuorten mahdollisuuksia kerryttää varallisuutta omistusasumisen kautta.

Tulojen ja varallisuuden kehitys eivät siis välttämättä kulje käsi kädessä, ja varallisuuserojen tuleva kehitys riippuu markkinarakenteista ja talouskehityksestä.

Koulutus erottaa – ja ero kasvaa työuran aikana

Selkein huolenaihe liittyy koulutustasoon. Viimeisimpien ikäryhmien koulutustaso on laskenut.

Analyysi osoittaa, että korkeakoulutettujen tulot ovat selvästi korkeammat jo työuran alussa. Tuloero kasvaa uran edetessä, eikä korkeasti ja matalammin koulutettujen välinen kuilu ole kaventunut.

Koulutus on edelleen vahva yksilöllinen ja yhteiskunnallinen investointi. Sen kehitys määrittää pitkällä aikavälillä sekä ansiotason että talouden kasvupotentiaalin.

Pitkän aikavälin näkökulma välttämätön

Laboren johtaja, professori Mika Maliranta korostaa keskustelun mittakaavaa:

– Kriisipuhe nakertaa erityisesti nuorten luottamusta. Kuitenkin asioihin voi ja pitää vaikuttaa. Pitkän aikavälin pelikenttä on poliittisesti vaikea – siis puhua ratkaisuista, jotka eivät anna tuloksia välittömästi, ja löytää maltti odottamiseen. Kun tämä mittakaava katoaa, alkaa hosuminen.

Tutkija Jussi Huuskonen painottaa kokonaiskuvan merkitystä:

– Kokonaiskuvan hahmottamiseksi on syytä tarkastella asioita riittävän pitkällä aikavälillä. Samalla tietojen vertailukelpoisuus saattaa heikentyä. Kun asioita tarkastellaan useasta näkökulmasta, riittävän tarkka yleiskuva saadaan kuitenkin piirrettyä.

Toteutus ja tausta

Analyysi perustuu Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin sekä tilastotietokantoihin ja tarkastelee eri syntymäkohorttien tulo-, varallisuus- ja koulutuskehitystä elinkaaren eri vaiheissa.

Työ on laadittu taustamateriaaliksi Telan 5.3.2026 järjestämään Päättäjädebatti: Näin syntyy usko tulevaisuuteen -tilaisuuteen. Tela on rahoittanut analyysin. Analyysi on myös osa Palkansaajasäätiön rahoittamaa Palkat ja työmarkkinat -hanketta.