Talous & Yhteiskunta 4/2025 | Sota ja rauha

11.12.2025 Mediatiedote

Sotien maailmassa rauhasta puhuvat eniten autoritaariset johtajat ja rauha ymmärretään liian kapeasti sodan poissaolona. Oikeasti rauha on koko yhteiskunnan läpäisevä ilmiö, joka pakenee helppoja määritelmiä ja on joka paikassa vähän erilainen. Tai ainakin sen pitäisi olla, sanovat rauhantutkijat.

Joulukuun Talous & Yhteiskunta -lehden teemana on sota ja rauha. Lehden kansijutussa toimittaja Tuukka Tuomasjukka lähti selvittämään, millainen olisi hyvä, tai ainakin mahdollisimman hyvä rauha. Helppoja vastauksia ei ole, selvisi pian.

”Rauhan pitää olla olla oikeudenmukainen ja ottaa huomioon tavallisten ihmisten mielialat ja tarpeet”, kansanedustaja Pekka Haavisto sanoo jutussa.

”Mutta sitten voi esittää vastakysymyksen siitä, oliko Suomen ja Neuvostoliiton välinen rauha oikeudenmukainen, vaikka se on ollut hyvin kestävä, tai oliko aikoinaan oikein menettää maapinta-alaa tai maksaa sotakorvauksia. Hyvin epäoikeudenmukaiset rauhat voivat olla kestäviä.”

Kun presidentti Donald Trump on lähtenyt rakentamaan rauhaa sarjatuotantona, vanhat, itsestäänselvinä pidetyt periaatteet, kuten kaikkien ottaminen mukaan rauhanprosessiin, ovat murtuneet. Vielä on näkemättä, voiko Trumpin tyyli tuoda tulosta esimerkiksi Gazassa ja Ukrainassa – rauhantutkijat ovat skeptisiä.

”Rauha tulee olemaan vaikea saavuttaa, mutta yhteiskunnallinen vakaus ja rauhan pysyvyys ovat vielä vaikeampia asioita”, konfliktinratkaisujärjestö CMI:n vanhempi neuvonantaja Elisa Tarnaala sanoo.

Lehden artikkeleissa käsitellään sodan ja rauhan lisäksi lisäksi mm. talouskasvua ja ammatillista järjestäytymistä:

1) Sota näyttää äkkiseltään järjettömältä. Hyökkäyksen kustannukset ovat lähes aina valtavat – ihmishenkien menetykset, pääoman tuhoutuminen, tuotannon romahtaminen, pakolaisuus. Silti rationaaliseen päätöksentekoon nojaava peliteoria väittää, että sota voi olla johdonmukainen seuraus osapuolten strategisista valinnoista. Miten se selittää Ukrainan sodan? kysyvät professorit Topi Miettinen Hankenilta ja Hannu Vartiainen Helsingin yliopistosta.
Miten peliteoria selittää Ukrainan sodan?

2) Suurvaltojen väliset sodat ovat historian saatossa vähentyneet, mutta teknologinen kehitys on tehnyt konflikteista entistä kuolettavampia – ja kalliimpia. Sotilaiden määrä suhteessa väestöön on pysynyt pitkään samalla tasolla samalla kun puolustusmenot ovat kasvaneet lähes eksponentiaalisesti. Puolustusmenojen nopean kasvun ei kuitenkaan kannata odottaa ruokkivan talouskasvua, sillä puolustusinvestoinnit harvoin hyödyttävät yhteiskuntia laaja-alaisesti, kirjoittaa taloushistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta sotien taloushistoriaa käsittelevässä artikkelissaan.
Mitä voimme oppia sotien taloushistoriasta?

3) Ihmiskunta on elänyt ydinaseiden varjossa jo yli 80 vuotta ilman suursotaa, mutta aseelliset konfliktit, puolustusmenojen kasvu ja geopoliittiset jännitteet kertovat rauhan hauraudesta. Sotien taustalla vaikuttavat biologiset, taloudelliset ja poliittiset syyt ovat nekin yhä läsnä. Niiden seuraukset mitataan paitsi ihmishengissä myös kansantalouksien rakenteissa. Miten paljon olemme valmiita maksamaan rauhasta – ja mikä on lopulta elämän arvo? pohtivat kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen ja sotatalouden professori Juha-Matti Lehtonen Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Rauhan kustannukset, sotimisen hinta ja elämän arvo

4) Talouskasvu on hidastunut Suomessa jo vuosikymmeniä, eikä digitalisaatio ole tuonut odotettua tuottavuusloikkaa. Samalla tuloerot ovat kasvaneet ja teknologian kehityksen suunnasta päättäminen on keskittynyt yritysten omistajille ja johtajille. Valtiolla ja koko yhteiskunnalla on kuitenkin oltava vahva kiinnostus ja sitoutuminen siihen, miten teknologiaa suunnataan ja tutkimusta muunnetaan lopputuotteiksi, kirjoittavat erikoistutkija Marja Riihelä VATTista, yliopistonlehtori Hannu Tanninen Itä-Suomen yliopistosta ja emeritusprofessori Matti Tuomala Tampereen yliopistosta.
Talouskasvu hiipuu ja odotettu tuottavuusloikka viipyy

5) Suomalaisten into kuulua ammattiliittoon on laskenut jyrkästi 1990-luvun alusta lähtien. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, liittoihin kuuluu pian alle puolet suomalaisista työntekijöistä. Kehitykseen on vaikuttanut ainakin mahdollisuus kuulua työttömyyskassaan ilman ammattiliiton jäsenyyttä, mutta kaikkia vaikuttavia mekanismeja ei vielä ymmärretä. Yleissitovuuden takia työehtosopimusten kattavuus voi silti tulevaisuudessakin pysyä korkeana, kirjoittavat professori/johtava tutkija Petri Böckerman Jyväskylän yliopistosta ja Laboresta sekä erikoistutkija Toni Juuti, erikoistutkija Salla Kalin, johtava tutkija Merja Kauhanen ja tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen Laboresta.
Miksi järjestäytymisaste laskee ja mitä siitä seuraa?

Päättäjä-palstalla haastateltavana on entinen pääministeri Matti Vanhanen. Kolumnisteina lehdessä esiintyvät tutkimuspäällikkö likka Korhonen Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitokselta (BOFIT) ja europarlamentaarikko Li Andersson. Ilkka Korhosen Näkökulmassa alleviivataan, että Ukraina voi käydä puolustussotaan vain velkarahalla. Li Anderssonin kolumni puolestaan käsittelee leikkauspolitiikan vaikutuksia tasa-arvoon, luottamukseen sekä suomalaisen yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen.

Talous & Yhteiskunta 4/2025 ilmestyy 11.12.