1. T&Y-lehti
2. Ukrainan sotatalous sinnittelee velkarahalla

Ukrainan sotatalous sinnittelee velkarahalla

Ukrainan massiiviset puolustusmenot on voitu rahoittaa vain velkarahalla, ja kun sota joskus päättyy, edessä on vielä jälleenrakentaminen. EU-jäsenyyteen liittyvät uudistukset saattavat olla välttämättömiä, jotta maa pystyy nousemaan taas jaloilleen.

VENÄJÄN 24.2.2022 ALKANUT täysimittainen hyök­käyssota on ollut Ukrainalle paitsi inhimillinen myös taloudellinen katastrofi. Tilanteen vakavuuteen on osaltaan vaikuttanut myös se, että sota oli ollut käynnissä jo keväästä 2014 lähtien, jolloin Venäjä liitti laittomasti Krimin niemimaan itseensä ja lähetti sotajoukkojaan Kaakkois-Ukrainaan.

Sodan vaikutus Ukrainan talou­teen on tietenkin ollut hyvin laaja. Vuonna 2022 bruttokansantuote tippui lähes 29 prosenttia. Venäjä tuhosi suoraan merkittävän osan Ukrainan tuotantokapasiteetista ja etenkin energiainfrastruktuurista, Ukrainan vienti vaikeutui merkittävästi Mustanmeren sulkeuduttua laivaliikenteeltä ja miljoonat ihmiset pakenivat maasta. Vuoteen 2023 mennessä Ukraina oli pystynyt vapauttamaan suuren osan Venäjän sodan alkuvaiheessa valtaamista alueista, ja muun muassa ilmatorjunnan merkittävä kohentuminen paransi turvallisuustilannetta monilla alueilla. Kokonaistuotanto elpyi, osittain myös uudelleen alkaneen Mustanmeren-viennin takia – bruttokansantuotteen kasvu oli 5,5 prosenttia. Vuonna 2024 BKT:n kasvuvauhti hidastui 2,9 prosenttiin, ja tälle vuodelle kasvuennusteet ovat parin prosentin luokkaa.

BRUTTOKANSANTUOTTEEN LASKUN LISÄKSI myös sen rakenne on muuttunut hyvin voimakkaasti. Tukholman kansainvälisen rauhantutkimuslaitos Siprin mukaan Ukraina käytti vuosina 2020–2021 puolustusmenoihin noin neljä prosenttia ­BKT:sta. Vuonna 2023 suhde oli noussut jo melkein 37 prosenttiin ja tämän jälkeen vielä entisestään. Joidenkin arvioiden mukaan Yhdysvallat käytti toisen maailmansodan loppupuolella noin 40 prosenttia kansantulosta sotilasmenoihin. Tämä vertailu osoittaa, kuinka kokonaisvaltainen Ukrainan sotatalous on.

Ukrainan sotilasmenojen voimakas kasvu on rahoitettu julkisia menoja lisäämällä. Samaan aikaan tulot ovat laskeneet, eli julkisen talouden alijäämä on revähtänyt hyvin suureksi. Vuosina 2022–2024 julkisen talouden alijäämä oli lähes neljänneksen BKT:sta. Varsinkin sodan alkukuukausina alijäämää rahoitettiin lähinnä keskuspankin ostamien valtion velkakirjojen avulla, ja vuonna 2022 Ukrainan keskuspankki lainasi valtiolle summan, joka vastasi yli seitsemää prosenttia BKT:sta.

Sodan aiheuttaman shokin ja keskuspankin voimakkaan luoton­annon kasvun takia inflaatio kiihtyi selvästi vuonna 2022, ja vuoden lopussa inflaatio oli noin 26 prosenttia. Seuraavana vuonna inflaatio kuitenkin hidastui merkittävästi sotatilanteen käännyttyä Ukrainalle edullisemmaksi ja julkisen talouden ulkomaisen rahoituksen tultua varmistetuksi pidemmäksi aikaa.

Sodan ensi kuukausien jälkeen kansainvälinen yhteisö alkoi enenevässä määrin auttaa Ukrainaa. Se sai esimerkiksi suoraa taloudellista tukea ja edullisia lainoja. Ukraina on saanut lainoja sekä Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF) että etenkin Euroopan unionilta. Vuoden 2024 loppuun asti Yhdysvaltain rooli etenkin sotilasavun antajana oli täysin ylivoimainen, mutta presidentti Trumpin kaudella tilanne on muuttunut. Tällä hetkellä Ukraina neuvottelee uudesta lainaohjelmasta IMF:n kanssa, ja Euroopan unioni on jatkanut omaa lainaohjelmaansa Ukrainalle.

Ukrainan nykyinen IMF-ohjelma on sujunut – etenkin olosuhteet huomioon ottaen – hämmästyttävän hyvin, ja maa on täyttänyt lähes kaikki ohjelman ehdot. Ukrainan toimintaa ja uudistuksia on ohjannut myös maan asema EU-kandidaattina. Ohjelma kuitenkin olettaa, että sota loppuu tämän vuoden loppuun mennessä, mikä vaikuttaa päivä päivältä epärealistisemmalta. Tämän takia tarvitaan uusi IMF-ohjelma.

KUN TAISTELUT TAUKOAVAT edes väliaikaisesti, Ukrainalla on edessään merkittävä jälleenrakennus. Tilannetta vaikeuttaa merkittävästi se, että Ukrainasta on sodan alun jälkeen paennut ainakin kuusi miljoonaa ihmistä. Ukrainan alueella on tällä hetkellä 31–32 miljoonaa asukasta. Maan tuleva tuotanto- ja kasvupotentiaali riippuu merkittävästi siitä, kuinka moni maasta paennut palaa. Mitä kauemmin he asuvat ulkomailla, sitä pienempi paluun todennäköisyys on.

Maan tuleva tuotanto- ja kasvupotentiaali riippuu merkittävästi siitä, kuinka moni maasta paennut palaa.

Maailmanpankin viimeisin arvio Ukrainan jälleenrakentamisen kustannuksista oli 524 miljardia dollaria. Sodan jatkuessa kustannukset nousevat edelleen, eikä ole selvää, miten jälleenrakentaminen rahoitetaan. Ukrainan tulevaisuuden kannalta saattaa kuitenkin olla vielä tärkeämpää, että EU-jäsenyyteen liittyvät uudistukset viedään loppuun. Puolan esimerkki osoittaa, kuinka vahva kasvumoottori EU-jäsenyys on.

Kuvio 1. Ukrainan bruttokansantuote 2021–2027