Tutkimus: Alemmilla nuorisopalkoilla ei ole työllistävää vaikutusta

13.11.2024 Mediatiedote

Vain pieni osa kaupan alan yrityksistä hyödynsi mahdollisuutta maksaa alle 25-vuotiaille alennettua nuorisopalkkaa, todetaan tuoreessa tutkimuksessa. Tulos kertoo, että vahvat palkkanormit ohjaavat yritysten palkkakäytäntöjä.

Vuosina 1993–1998 Suomen kaupan alalla toteutettiin työllistämiskokeilu, jossa työnantajille annettiin mahdollisuus maksaa uusille, alle 25-vuotiaille työntekijöille 80 prosenttia alan alimmasta taulukkopalkasta. Kokeilun tavoitteena oli parantaa nuorten, kokemattomien työntekijöiden työllistymismahdollisuuksia.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n, Työn ja talouden tutkimus LABORE:n, Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT:n sekä Jyväskylän ja Tampereen yliopiston tutkijat vertailivat palkkojen ja työllisyyden kehitystä kokeilun aikana kaupan alalla muihin vastaaviin toimialoihin. Tutkimuksen perusteella kokeilulla oli vain vähäinen vaikutus palkkoihin ja työllisyyteen.

“1990-luvun alkupuolella vakavan talouskriisin ja korkean nuorisotyöttömyyden aikana yrityksillä olisi varmasti ollut tarvetta kustannussäästöille. Harvat yritykset kuitenkin hyödynsivät mahdollisuutta maksaa alennettua taulukkopalkkaa, mikä kertoo palkkanormien ohjaavasta vaikutuksesta”, erikoistutkija Toni Juuti Laboresta sanoo.

Vain harva yritys tarttui mahdollisuuteen maksaa alennettua minimipalkkaa

Kokeilun vaikutukset kaupan alan uusien, nuorten työntekijöiden palkkoihin oli vähäinen. Tutkimuksen perusteella alle 25-vuotiaiden uusien työntekijöiden palkat laskivat kokeilun aikana kaupan alalla keskimäärin vain 5 prosenttia mahdollisen noin 20 prosentin sijaan.

Tämä osoittaa, että vain harva yritys hyödynsi mahdollisuutta maksaa nuorille työntekijöille alennettua taulukkopalkkaa. Useimmat yritykset maksoivat normaalia taulukkopalkkaa myös työntekijöille, joille olisi voinut maksaa alennettua nuorisopalkkaa. Lisäksi 59 prosenttia yrityksistä, jotka lähtivät kokeiluun mukaan, palasivat normaaliin taulukkopalkkaan seuraavissa rekrytoinneissa.

Kokeilun työllisyysvaikutukset olivat myös vähäiset. Lamavuosina uusien nuorten työntekijöiden määrä laski dramaattisesti kaikilla toimialoilla, eikä määrä ole palautunut entiselle tasolle. Kaupan alan ja muiden toimialojen välillä ei havaita tässä merkittäviä eroja.

“Vain harvat yritykset kokeilivat alennettua nuorisopalkkaa, joten kokeilun vaikutukset palkkakuluihin ja nuorten työllisyyteen jäivät vähäisiksi. Tutkimus osoittaa, että palkanalennukset eivät ole tehokkaita työllisyystoimia toimintaympäristöissä, joissa vakiintuneet palkkanormit ovat vahvoja”, Toni Juuti tiivistää kokeilun vaikutukset.

Palkkanormit näkyvät yritysten palkkauskäytännöissä

Alennettua ja normaalia taulukkopalkkaa saaneiden nuorten työntekijöiden palkoissa ei havaita eroja ennen tai jälkeen kokeiluun oikeuttavaa työsuhdetta. Normaalin taulukkopalkan maksaminen kokeiluun oikeutetuille nuorille työntekijöille ei siis näytä selittyvän heidän paremmalla tuottavuudellaan.

Useimmat yritykset mieluummin noudattivat vakiintunutta taulukkopalkkaa kuin säästivät palkkakustannuksissa kokeilun avulla. Kokeilua hyödynsivät etupäässä yritykset, jotka maksoivat jo entuudestaan erisuuruisia palkkoja samankaltaisia tehtäviä hoitaville työntekijöille. Yrityksen koolla, tuottavuudella tai taloudellisella tilanteella ei ollut vaikutusta alennetun taulukkopalkan käyttöönottoon.

“Tulokset antavat viitteitä siitä, että vakiintuneesta palkkanormista poikkeaminen aiheuttaa yrityksille epäsuoria kustannuksia. Yrityksissä, joissa palkkahajonta on suuri, nämä kustannukset voivat olla pienempiä, koska työntekijät eivät koe muutosta yhtä epäoikeudenmukaisena”, toteaa Toni Juuti.

Luotettava tutkimusasetelma

Tutkimuksessa käytettiin kvasikokeellista asetelmaa, jossa kaupan alan palkkakehitystä verrataan muihin vastaaviin toimialoihin, joilla nuorisokokeilu ei ollut käytössä. Tutkimusasetelman avulla on mahdollista tarkastella kokeilun vaikutuksia palkkoihin ja työllisyyteen, erillään muista niihin vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksessa hyödynnetään väestötason työnantaja- ja työntekijäaineistoja. Ne kattavat työntekijöiden yksilölliset palkkatiedot sekä laajasti yritysten taustatietoja. Aineistojen avulla oli mahdollista tarkastella yritysten palkkauskäytäntöjä yksityiskohtaisesti työntekijätasolla.

Tutkimusta on rahoittanut Palkansaajasäätiö ja Suomen Akatemia.

Tutkimus: Böckerman, P., Juuti, T., Kosonen, T. & Keränen, H. (2024), Are Firms Willing to Pay Lower Wages? A Quasi-Experiment on Subminimum Wage Policy, Labore Working Papers 348.

Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Labore) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja. Tutustu työhömme tarkemmin: https://labore.fi

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi

Verotutkimuksen huippuyksikkö (FIT) tuottaa tieteellisesti korkeatasoista tutkimustietoa vero- ja tulonsiirtojärjestelmien suunnittelun ja kehittämisen tueksi. Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan (2022–2029) valitun FITin muodostavat Tampereen yliopisto, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Helsingin yliopisto. Tutustu työhömme tarkemmin: https://verotutkimus.fi/