Palvelualojen tuottavuusongelmat selittävät tuottavuuden heikkoa kehitystä Suomessa
Yksityisten palvelualojen tuottavuudessa on Suomessa laajoja ongelmia, mikä selittää koko tuottavuuden heikkoa kehitystä viime vuosina. Teollisuudessa suhteellisen vahva asema on pystytty säilyttämään, käy ilmi Etlan ja Laboren tutkimuksesta. Suomi tarvitsee enemmän radikaaleja innovaatioita sekä osaajia noustakseen takaisin tuottavuuden eturintamaan.
Talouskasvu ja hyvinvointi riippuvat ennen kaikkea tuottavuuden kasvusta. Viime vuosikymmenen tuottavuuskehitys on ollut kuitenkin Suomessa heikkoa. Sen sijaan, että olisimme pystyneet kuromaan eroa kiinni tuottavuuden eturintamaan, kärki on pikemminkin karkaamassa meiltä.
Suomen tuottavuuden heikko kehitys vuoden 2008 jälkeen kumpuaa suurelta osin yksityisen palvelusektorin ongelmista. Tämä ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ja Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren valtioneuvostolle tekemästä tutkimuksesta ”Yritysten tuottavuuserot ja tuottavuuden eturintama (valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:x)”. Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisyritysten tuottavuuseroja, millainen rooli erilaisilla taustatekijöillä on yritysten tuottavuuskehityksessä sekä millaisia toimenpiteitä tarvittaisiin nopeuttamaan yritysten tuottavuuden kasvua.
– Tuottavuuden kasvu tulee huomattavalla viiveellä tutkimus- ja kehityspanostusten ja niitä seuraavan ”luovan tuhon” kautta. Vuoden 2010 jälkeen nuorten yritysten työllisyysosuudet ovat olleet kasvussa niin teollisuudessa kuin yksityisissä palveluissa. Näiden yritysten vaikutus toimialojen tuottavuuden kasvuun on myös asteittain voimistunut. Jos tämä uudistumiskehitys jatkuu tulevina vuosina, edessämme voi olla aikaisempaa myönteisempi tuottavuuskehitys, muistuttaa Laboren johtaja Mika Maliranta.
Tutkimus paljastaa, että yksityisten palvelualojen tuottavuudessa on Suomessa laajoja ongelmia, kun taas teollisuudessa olemme pystyneet säilyttämään vahvan suhteellisen aseman.
Tuottavuuden kotimaiseen eturintamaan nousseista suomalaisyrityksistä vain 1,5 prosenttia säilyi siellä yhtäjaksoisesti vähintään viiden vuoden ajan. Syy löytynee innovaatioista, eli siitä, ettei yrityksissä ole onnistuttu ottamaan riittävän suuria teknologisia loikkia, sanoo hanketta vetänyt Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.
– Suomalaisyritysten innovaatiot ovat harvoin niin radikaaleja, että yrityksen saavuttama tuottavuusetumatka muihin yrityksiin nähden säilyisi pidemmällä aikavälillä. Tuottavuuden eturintamassa pysyttelevissä yrityksissä sekä omistajat että työntekijät olivat muita yrityksiä nuorempia ja korkeakoulutetumpia, Etlan Koski kertoo.
Innovaatiotoimintaa hidastava tekijä on myös osaajapula. Liki kaksi kolmesta ylimmän tuottavuusluokan yrityksestä raportoi osaavien työntekijöiden puutteen hankaloittavan innovaatiotoimintaa. Eniten osaajapulaa ilmeni suorittavissa töissä, ICT-asiantuntijoissa sekä luonnontieteen, teknologian, liike-elämän ja hallinnon asiantuntijatehtävissä.
Tukien kohdentaminen avainasemassa
Tutkimuksessa kartoitettiin samalla parhaimpia keinoja tukea suomalaisyritysten nousua tuottavuuden eturintamaan. Keskeisessä asemassa on tutkijoiden mukaan julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen kohdentaminen niille yrityksille, joilla on parhaat edellytykset tuottaa radikaaleja innovaatioita. Lisäksi tuet tulisi kohdentaa korkean innovaatiotuottavuuden keskittymissä toteutettaviin t&k-hankkeisiin sekä korkeakoulujen ja yritysten väliseen yhteistyöhön.
Tutkimuksen mukaan tuottavuuden eturintamassa tarvitaan vielä myös korkeakoulujen perustutkimuksen ja opetuksen rahoituksen vahvistamista, työperäisen maahanmuuton edistämistä, kilpailulliset markkinat sekä investointeja tuottavuutta lisääviin teknologioihin. Suomen ICT-investoinnit ovat keskeisiä verrokkimaita vähäisempiä.
Lisätietoja:
Tutkimusjohtaja Heli Koski, Etla, p. 050 466 3214, heli.koski@etla.fi
Johtaja Mika Maliranta, Labore, p. 050 369 8054, mika.maliranta@labore.fi
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi).
- Mika Maliranta
- johtaja
- Puh. +358-50 369 8054
- mika.maliranta@labore.fi
- Tutkijaprofiili