Opiskeluaikainen työssäkäynti yleistä, mutta hyödyt epäselviä
Korkeakouluopiskelijoiden työssäkäynnin vaikutukset -hankkeen väliraportissa kuvataan opiskelijoiden työssäkäyntiä korkeakoulujen, tutkimuskirjallisuuden ja rekisteriaineistojen näkökulmasta. Korkeakoulukohtaisten alustavien selvitysten pohjalta näyttää siltä, että korkeakouluissa ei ole kovin systemaattisesti tarkasteltu opintojen aikaista työssäkäyntiä.
Teoreettinen tutkimuskirjallisuuden mukaan opiskeluaikainen työssäkäynti on kannatettavaa, mikäli se täydentää niitä tietoja ja taitoja, joita opitaan korkeakouluissa viemättä liikaa aikaa opinnoilta. Empiirisen tutkimuskirjallisuuden perusteella työssäkäynti hidastaa opintoja, ja työssäkäynnistä syntyvät hyödyt ovat lyhytaikaisia näkyen työmarkkinoilla vain heti valmistumisen jälkeen.
Kuvaileva analyysi osoittaa, että opiskeluaikainen työssäkäynti on yleistä ja keskittyy opintojen alussa lomakuukausiin. Opiskelijat ovat yliedustettuina alimmissa tulokymmenyksissä opintojen alussa, mutta valmistuminen näkyy jyrkkänä nousuna vuosituloissa. Työssäkäynnillä on tulorajan ylittävillä opiskelijoilla negatiivinen yhteys opintopistekertymään. Opintotukea yhdeksän kuukauden ajan nostaneet eivät näytä kasautuvan tulorajan alle vuoden 2021 ja 2022 kuukausitason tietojen perusteella.
Arvioinnin toteuttaa konsortio, johon kuuluvat Työn ja talouden tutkimus LABORE, Valtion Taloudellinen Tutkimuskeskus ja Jyväskylän yliopisto. Ensimmäisen väliraportin ovat laatineet Eetu Isotalo, Hannu Karhunen, Juha Tuomala, Taina Saarinen, Anne Virtanen. Hankkeen loppuraportti valmistuu keväällä 2024.
Lisätietoja:
- Hannu Karhunen
- tutkimusohjaaja
- Puh. +358-40 940 2779
- hannu.karhunen@labore.fi
- Tutkijaprofiili
