Mielenterveyden häiriöt ovat yleisempiä matalammin koulutetuilla

8.2.2023 Uutinen

Mielenterveyden häiriöt koskettavat monia suomalaisia taustasta riippumatta. Riski sairastua on kuitenkin huomattavasti suurempi matalammassa sosioekonomisessa asemassa olevilla, selvisi tuoreessa tutkimuksessa.

Laboren johtava tutkija Petri Böckerman oli mukana tutkimuksessa, jossa selvitettiin, miten ihmisen sosioekonominen asema 30-vuotiaana oli yhteydessä yleisimpiin mielenterveyden häiriöihin myöhemmin elämässä. Tarkasteltuja mielenterveyden häiriöitä olivat päihteiden väärinkäyttö, skitsofrenia sekä mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt.

Tutkimuksessa havaittiin, että henkilöillä, joilla on matala koulutustaso 30-vuotiaana, on 58 prosentin todennäköisyys saada mielenterveyshäiriödiagnoosi 52 vuoden ikään mennessä. Yhteys sosioekonomisen aseman ja myöhemmän mielenterveysdiagnoosin välillä oli erityisen suuri päihderiippuvuuden ja skitsofrenian kohdalla.

Tulokset osoittivat myös, että niillä henkilöillä, jotka olivat työttömiä tai työelämän ulkopuolella 30-vuotiaana, riski saada myöhempi mielenterveyshäiriödiagnoosi kaksinkertaistui.

Tutkimuksessakäytettiin poikkeuksellisen laajaa aineistoa. Siinä analysoitiin valtakunnallisia rekisteritietoja yli 1,2 miljoonasta vuosina 1966–1986 syntyneestä henkilöstä, jotka asuivat Suomessa täyttäessään 30 vuotta.

Tutkijat käyttivät kolmea rekisteritietoon pohjautuvaa sosioekonomisen aseman mittaria: koulutustasoa, työtilannetta ja henkilökohtaisia kokonaistuloja. Tutkimuksen väestöä seurattiin rekisteridatan perusteella vuodesta 1996 vuoteen 2017.

Tulokset vahvistavat, että mielenterveyshäiriöiden taakka on merkittävästi suurempi matalassa sosioekonomisessa asemassa olevilla henkilöillä, kertoo Helsingin yliopiston tutkija Christian Hakulinen.

Ennaltaehkäisy on avain parempaan terveyteen

Tutkimuksessa saatiin myös vahvistus jo aiemmille havainnolle, että mielenterveyshäiriöt ovat varsin yleisiä sosioekonomisesta asemasta huolimatta.

Seuranta-aikana hieman yli neljänneksellä kaikista tutkimukseen osallistuneista diagnosoitiin mielenterveyden häiriö, Hakulinen vahvistaa.

Tutkijoilla on ratkaisuehdotus vakavan yhteiskunnallisen ongelman ja henkilön ja läheisten kuormituksen helpottamiseksi.

Sosiaalista liikkuvuutta edistävä politiikka ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden lisääminen matalassa sosioekonomisessa asemassa oleville henkilöille voisivat lieventää mielenterveyshäiriöiden aiheuttamaa taakkaa yhteiskunnassa, Hakulinen kommentoi.

Tutkimus on julkaistu Journal of Epidemiology & Community Health -lehdessä. Tutkimusta ovat rahoittaneet muun muassa Suomen Akatemia ja Euroopan Unioni.

Linkki Helsingin yliopiston tiedotteeseen.