1. T&Y-lehti
2. Kuka opastaa kuluttajaa?

Kuka opastaa kuluttajaa?

Muutosten keskellä on tärkeää varmistaa kuluttajien osallisuus rahoitusjärjestelmässä ja digitaalisessa ympäristössä, jotta kuluttajat osaisivat käyttää heille välttämättömiä tuotteita ja palveluita.

Taloudellisen toimintaympäristön viimeaikaiset kehityskulut ovat muuttaneet kuluttajien ostamista ja muutakin rahan käyttöä kuten maksamista, säästämistä ja sijoittamista. Valittavaksi on ilmaantunut erilaisia ostamisen ja rahankäytön tapoja sekä kanavia, joiden toimintaperiaatteet voivat poiketa aiemmin käytössä olevista. Tänä päivänä maksaminen on usein kiinteä osa ostoprosessia, mikä voi tehdä sen näkymättömäksi.

Tässä muutoksessa keskeiseksi tulee kuluttajien talousosaamisen vahvistaminen. Talousosaamiseen kuuluu kolme osa-aluetta: taloudellinen tietämys, toiminta ja niihin liittyvät asenteet. Kun taloudellinen toimintaympäristö muuttuu, tarvitsevat kuluttajat päivitystä näille kaikille osa-alueille. Kuluttajilla eri elämänvaiheissa talousosaamisen sisältö ja vaatimukset vaihtelevat, eli talousosaaminen vaihtelee ajassa ja erilaisten kuluttajien kesken.

Meillä Suomessa kansalaisten talousosaamiselle neljä keskeistä seikkaa asettavat reunaehtoja. Ensinnäkin käteisen käyttö on meillä monta muuta maata vähäisempää ja maksaminen tapahtuu suurelta osin virtuaalisesti. Toiseksi infrastruktuuri on teknologisesti kehittynyttä ja ihmiset ovat melko taitavia käyttämään teknisiä laitteita ja palveluja. Kolmanneksi koulutustasomme on varsin korkea ja neljänneksi koulutus noudattaa elinikäisen oppimisen periaatteita.

Oppilaitosten talousopetus tavoittaa koko ikäluokan. Sen lisäksi viranomaiset sekä useat yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat ovat jo vuosien ajan panostaneet kansalaisten talousosaamiseen. Käyn tässä artikkelissa läpi viranomaisten, opetuksen, yritysten ja järjestöjen roolia kuluttajien talousosaamisen edistämisessä. Tuon artikkelissa esille muutamia esimerkkejä siitä, mitä eri toimijat ovat tehneet talousosaamisen edistämisen saralla. Artikkeli pohjautuu keväällä 2020 tehtyyn kartoitukseen talousosaamisen edistämisestä Suomessa¹. Artikkelin aluksi käyn lyhyesti läpi suomalaisten talousosaamisen tilaa.

Aukkoja taloustietämyksessä

Kuluttajat tarvitsevat osaamista oman taloutensa lyhyen ja pitkän aikavälin taloudellisessa päätöksenteossa: arjen rahankäytössä, hankinnoissa ja omistamisessa, säästämisessä, sijoittamisessa, luotonotossa sekä vakuuttamisessa. Taloutta on hyvä suunnitella ja erilaisiin muutostilanteisiin tulee taloudellisesti varautua. Omien taloudellisten resurssien ymmärtämisen ja muutosten ennakoinnin lisäksi kuluttajien on tärkeää ymmärtää taloudellista toimintaympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia.

Miehet, korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset ovat kaikkein kiinnostuneimpia raha-asioista.

Kuinka hyviä oman taloutensa taitajia suomalaiset sitten ovat? Keväällä 2020 tehty kartoitus suomalaisten talousosaamisen tilasta uusimpien tutkimusten ja selvitysten pohjalta osoitti, että kansainvälisesti tarkasteltuna suomalaisten talousosaaminen näyttää pääsääntöisesti hyvältä, mikä selittyy osin hyvällä koulutuksella². Kansainvälisissä vertailuissa on tosin myös todettu, että suomalaisilla on talousasioissa aukkoja tietämyksessä ja käyttäytymisessä³.

Myös suomalaisnuoret ovat hyviä talousosaajia. Suomessa mitattiin ensimmäistä kertaa vuonna 2018 osana PISA-tutkimusta 15-vuotiaiden talousosaamista. Suomalaisnuoret sijoittuivat 20 OECD-maan joukossa yhdessä Kanadan kanssa toiseksi Viron jälkeen.⁴

Myönteinen asenne raha-asioiden hoitamiseen on olennainen elementti talousosaamisessa. Suomalaiset selvitykset ovat osoittaneet suomalaisten olevan pääsääntöisesti kiinnostuneita raha-asioista. Kiinnostus tosin vaihtelee sukupuolen, koulutuksen ja tulojen suhteen: miehet, korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset ovat kaikkein kiinnostuneimpia raha-asioista. Rahan käyttöön liittyvä suunnittelu on usein lyhytjänteistä, eivätkä suomalaiset juurikaan harrasta budjetointia omassa taloudessaan.⁵

Taloudellinen hyvinvointi toteutuu, jos ihmiset osaavat säästöillään varautua sellaisiin elämässään tapahtuviin muutoksiin, jotka vaikuttavat heidän talouteensa. Suomalaiset hoitavat tämän kohtuullisen hyvin, sillä he säästävät innokkaasti.⁶

Julkinen sektori ja talousopetus

Suomessa julkinen sektori hallinnoi talousopetusta, mutta tekee työtä myös käytännön tasolla.

Suomen hallitusohjelmassa vuodelta 2019 korostettiin, että kansalaisten talousosaamista tulee kehittää kaikissa ikäryhmissä ja ylivelkaantuneiden avun saantia on parannettava. Talousopetus eri kouluasteilla nähdään tärkeänä toimenpiteenä velkaantumisongelman ennaltaehkäisyssä.

Suomeen tehtiin Suomen Pankin johdolla vuonna 2020 ensimmäinen talousosaamisen strategia⁷. Oikeusministeriö vastaa tämän strategian toteuttamisesta, koordinoinnista, seurannasta ja valvonnasta. Käytännössä strategiaa toteuttavat monet eri sektoreiden organisaatiot, joilla on toimintaa kansalaisten talousosaamisen vahvistamiseksi. Strategian avulla koordinoidaan näiden toimijoiden työtä, joka on ollut sirpaleista ja osittain päällekkäistä. Oikeusministeriön kautta tulee talousosaamisen edistämiseen linkitettyä myös muita politiikkalohkoja, kuten esimerkiksi osallisuuden ja kuluttajasuojan toteuttaminen finanssimarkkinoilla.

Työpajoissa tehdään budjettia opiskelijataloudelle.

Suomen Pankki keskittyy talousosaamisen edistämisessä parantamaan kansalaisten tietämystä rahatalouden perusteista, finanssijärjestelmästä ja keskuspankkitoiminnasta jakamalla siitä ymmärrettävää ja tutkimukseen perustuvaa tietoa. Suomen Pankki on perustanut rahamuseon yhteyteen talousosaamiskeskuksen, jossa järjestetään monenlaista talousosaamisen edistämiseen liittyvää toimintaa eri kohderyhmille, eniten nuorille. Yksi esimerkki toisen asteen opiskelijoille järjestettävästä toiminnasta ovat työpajat, joissa tehdään budjettia opiskelijataloudelle. Talousosaamiskeskus toteuttaa kansallista talousosaamisstrategiaa, sillä siellä järjestetään erilaisia tilaisuuksia yhteistyössä muiden talousopetusta antavien tahojen kanssa.

Finanssivalvonta haluaa lisätä kuluttajien tietoisuutta digitaalisessa ympäristössä toimimisesta ja ymmärrystä digitaalisesta finanssitoiminnasta. Nettisivustolla esitellään finanssituotteita, myös digitaalisessa ympäristössä tarjottavia.⁸ Finanssivalvonnalla on kuluttajille neuvontapuhelin pankki-, vakuutus- ja sijoituspalveluista. Finanssivalvonta ja Suomen Pankki järjestävät säännöllisesti yleistajuisia luentoja. Luennot käsittelevät ajankohtaisia aiheita rahoitusalalta. Luennoilla halutaan parantaa kuluttajien rahoitustuotteiden ja -palveluiden sekä rahoitusalan riskien tuntemusta sekä antaa tietoa Finanssivalvonnan ja Suomen Pankin toiminnasta.

Lapset ja nuoret

Talousosaamisen edistämisessä nuoriin on kohdennettu eniten toimintaa. Kouluopetuksen opetussuunnitelmissa on jo pitkään yhtenä keskeisenä tavoitteena ollut lasten ja nuorten talousosaamisen vahvistaminen. Tätä opetusta on viime vuosina jopa lisätty, ja se alkaa jo alakoulun neljännellä luokalla. Koulujen talousopetuksen ehdoton etu on tiettyjen ikäryhmien hyvä tavoitettavuus. Tämän lisäksi monet koulun ulkopuoliset tahot osallistuvat talousopetukseen ja kouluilla on yhteistyöhankkeita heidän kanssaan. Käytännön toimijoiden vahvuutena on tuoda ajantasaista tietoa ja käytännön taitoja kouluopetuksen yhteyteen. Koulun ulkopuoliset moniammatilliset toimijat tukevat opetussuunnitelmien toteuttamista ja lisäksi myös täydennyskouluttavat opettajia.

Koulujen talosuopetukseen ovat viime vuosina aktiivisesti osallistuneet pankit, Finanssiala ry, Talous ja nuoret TAT, Pörssisäätiö, Perintäritari Oy, Suomen Pankki, Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Nuorten Akatemia, Lasten ja nuorten säätiö, Nuorisoasuntoliitto, Nuori yrittäjyys ry ja Marthaförbundet. Opettajille suunnattuja Talous tutuksi -koulutuksia järjestävät vuosittain yhteistyössä Finanssiala, Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL, Opetushallitus, Pörssisäätiö, Talous ja nuoret TAT sekä Suomen Pankki.

Merkittävä toimija opetussektorilla on Talous ja nuoret TAT, joka tekee yhteistyötä monien yritysten, yhdistysten, säätiöiden, oppilaitosten, kaupunkien ja kuntien kanssa erityisesti TAT Yrityskylä -toiminnan kautta, jossa on mukana lähes 200 kuntaa ja yli sata yhteistyökumppania⁹. Yrityskylät tavoittavat 85 prosenttia Suomen kuudesluokkalaisista ja 80 prosenttia yhdeksäsluokkalaisista. Yrityskylän lisäksi Talous ja nuoret TATilla on runsaasti erilaista toimintaa ja materiaaleja ala- ja yläkouluun sekä toiselle asteelle¹⁰. Toinen suuri toimija opetussektorilla on Nuori Yrittäjyys ry, jolla on erilaisia ohjelmia ja oppimateriaaleja eri kouluasteille. Ohjelmien yhteistyökumppaneina ovat mm. työ- ja elinkeinoministeriö, Opetushallitus ja pankkeja.¹¹

Ikäihmisten digitaidot

Finanssisektorilla talousosaamisen edistäminen on usein vakiintunutta ja pankit rahoittavat sitä itse osana yhteiskuntavastuutoimintaansa. Talousopetus on hyvin moninaista ja sitä toteutetaan monikanavaisesti: koulutusta, materiaalien tuottamista, henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta, työpajatoimintaa, vierailuja, tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämistä sekä viestintää eri medioissa. Pankeilla on keskeinen rooli neuvoa ja opastaa erityisesti omia asiakkaitaan, koska he ovat helposti tavoitettavissa.

Finanssisektorin toimijoilla on runsaasti yhteistyötä muiden sektoreiden toimijoiden kanssa talousosaamisen edistämisessä.

Finanssisektorin on tärkeää varmistaa finanssipalveluiden yhdenvertainen saavutettavuus ja kansalaisten yhdenvertainen osallisuus. Siksi on tärkeää opastaa digitaalisen toimintaympäristön käytäntöihin ja varoittaa mahdollisista riskeistä. Finanssisektori onkin panostanut ikäihmisten talousosaamisen päivittämiseen. Finanssiala ry on yhteistyössä pankkien, vakuutusyhtiöiden, järjestöjen, viranomaisten ja Helsingin kaupungin kanssa järjestänyt koulutusta ikäihmisten digitaitojen parantamiseksi, digitaalisesta maksamisesta sekä huijausten, petosten ja taloudellisen hyväksikäytön ehkäisystä. Ikääntyneitä on opastettu myös taloudellisesta varautumisesta. Pankeista mm. Nordea ja osuuspankit ovat opettaneet senioreille digitaitoja yhteistyössä järjestöjen kanssa.

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE neuvoo kuluttajia ja pienyrittäjiä heidän vakuutus-, pankki- ja sijoitustoiminnan ongelmatilanteissaan sekä ratkaisee niihin liittyviä valitusasioita. FINE jakaa nettisivuillaan tietoja vakuutuksista, pankkiasioinnista ja sijoittamisesta sekä julkaisee näistä oppaita, ohjeita ja vertailuja.¹²

Pörssisäätiö on kouluttanut vuodesta 2007 lähtien toisen asteen oppilaita Pörssilähettiläiksi. Pörssilähettiläät pitävät yhdeksäsluokkalaisille oppitunteja järkevästä rahankäytöstä ja osakesäästämisestä. Vanhemmat, korkeakouluissa opiskelevat Pörssilähettiläät pitävät korkeakouluopiskelijoille sijoituskerhoa (Opiskelijoiden Pörssikerho). Lisäksi Pörssisäätiö järjestää Pörssipäivää, Pörssi-iltoja ja sijoituskoulua sekä julkaisee oppaita.¹³

Kolmas sektori

Kolmas sektori on hyvin aktiivinen toimijaryhmä talousosaamisen edistämisessä, ja se on hankkeidensa kautta verkottunut eri tahojen kanssa.

Helsingin Diakonissalaitoksen Vamoksen vuodesta 2013 vetämässä Taloustaitohankkeessa pankkien vapaaehtoiset opettavat oman talouden hallintaa 16–29-vuotiaille nuorille. Toimintaa rahoittavat Danske Bank, Nordea ja OP. Lisäksi Suomen Pankin vapaaehtoiset ovat mukana työpanoksellaan.¹⁴

Takuusäätiö on kehittämishankkeissaan ja koulutuksissaan pyrkinyt ehkäisemään vuokra-asukkaiden talousongelmia ja elämäntaitekohtiin liittyviä taloudellisia riskejä, tukemaan taloudellisesti haavoittuvassa tilanteessa olevia sekä vienyt talousneuvontaa työpaikoille. Takuusäätiöllä on hankkeiden kautta laaja-alaisesti yhteistyötä muiden järjestöjen, sosiaalialan toimijoiden ja oppilaitosten kanssa. Marttaliitolla on omilla verkkosivuillaan ja sosiaalisessa mediassa materiaalia oman talouden hoitoon. Toiminta on valtakunnallista liiton Marttapiirien kautta.

Kuluttajaliitolla on myös hankkeita, koulutusta ja neuvontaa. Aiheina ovat olleet digihuijausten ennaltaehkäisy, verkkokaupan turvallisuus, taloustaidot ja taloudenhallinta, asumiseen liittyvät kysymykset sekä yleiset kuluttajataidot. Kuluttajaliitolla on alueellisia kuluttajayhdistyksiä ja se tekee yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

Nuorten Akatemialla on Asiakastiedon rahoittama ja nuorten taloudenhallintaan keskittyvä TarkkaFyrkka-hanke. Sillä on myös viranomaisrahoitteinen, veroasioihin keskittyvä hanke ja Finanssiala ry:n rahoittama hanke vakuuttamisesta toisen asteen opiskelijoille.¹⁵ Nuorisoasuntoliitto on keskittynyt tiedottamaan nuoria asumiseen liittyvistä asioista ja on tehnyt yhteistyötä materiaalin tuottamisessa muun muassa Marttaliiton ja Takuusäätiön kanssa¹⁶.

Korona vauhditti

Muuttuvan toimintaympäristön huomioon ottaminen koskee kaikkia talousosaamisen osa-alueita. Kuluttajat tarvitsevat tietoa toimijoista, toiminnasta ja tuotteista, uusia taitoja sekä muutosta asenteissa ja käyttäytymisessä.

Koronapandemia siirsi monia toimintoja digitaalisesti hoidettavaksi; keväällä 2021 mobiili- tai verkkopankkia tai e-laskua käytti 90 prosenttia suomalaista¹⁷. Raha-asioita ryhdyttiin hoitamaan aiempaa enemmän verkossa ja erityisesti yli 70-vuotiaat opettelivat käyttämään pankkipalveluja mobiilisti tai verkossa. Maksamisessa suositeltiin käteisen sijaan käyttämään muita maksutapoja.

Digitaalisessa toimintaympäristössä tulee ymmärtää sen turvallisuusnäkökohdat, esimerkiksi kyberturvallisuus ja tietoturva. Verkkoon syntyy uusia toimijoita ja finanssituotteita, joiden turvallisuudesta tulee varmistua ja joiden käyttö tulee opetella. Suomella on hyvät lähtökohdat digitaalisten finanssipalveluiden käyttöönotossa, koska Suomessa digitaalitalouden ja -yhteiskunnan valmiudet myös kansalaisten keskuudessa ovat hyvät.

Suomessa monet eri toimijat tekevät arvokasta työtä kuluttajien talousosaamisen tukemisessa. On tärkeää, että talousopetusta tarjoavat tahot tekevät yhteistyötä ja ovat tietoisia toistensa toiminnasta. Tällä vältetään toiminnan päällekkäisyydet ja saadaan katettua mahdollisimman hyvin kaikki tukea talousosaamiseen tarvitsevat kuluttajat.