1. T&Y-lehti
2. Suomi kaipaa terävämpää kilpailupolitiikkaa

Suomi kaipaa terävämpää kilpailupolitiikkaa

Toimivista markkinoista nauttivat niin kuluttajat, yritykset kuin julkinen talouskin, kirjoittavat Atte Harjanne ja Mikko Kiesiläinen.

Markkinoiden tehokkuus perustuu toimivaan kilpailuun. Kun asiakkaalla on mahdollisuus äänestää lompakollaan, on yrityksillä kannustimet huolehtia siitä, että hinta ja laatu ovat kohdillaan.

Terve kilpailu edellyttää julkiselta sektorilta valvontaa, tasapainoista sääntelyä ja hankintaosaamista – siis terävää kilpailupolitiikkaa, jolla huolehditaan markkinoiden toiminnasta. Vahvaan asemaan päässeen firman intressi on sementoida asemaansa ja hillitä kilpailua. Julkisten hankintojen osalta kilpailua saattaa suitsia se, että hankintojen käytännön toteuttajalle on helpompaa optimoida hankintaprosessin kulkua kuin sen tehokasta tulosta.

Asian tärkeys huomioiden Suomessa kilpailupolitiikka ansaitsisi nykyistä enemmän huomiota, varsinkin kun meiltä löytyy paljon esimerkkejä puutteellisesta kilpailusta. Vähittäiskauppa on keskittynyttä, apteekkialan kilpailu käytännössä kielletty ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) hampaita puuttua yrityskauppoihin on tylsytetty varsin korkeilla liikevaihtorajoilla. Yrityskaupan osapuolten yhteenlasketun liikevaihdon on ylitettävä 350 miljoonaa euroa, ja vähintään kahden yrityskaupan osapuolen Suomesta kertyneen liikevaihdon on ylitettävä 20 miljoonaa euroa kummallakin osapuolella. Esimerkiksi elokuvateattereiden yhdistyminen on jäänyt näiden rajojen alapuolelle.

Kilpailu- ja kuluttaja­viraston (KKV) hampaita puuttua yrityskauppoihin on tylsytetty varsin korkeilla liikevaihtorajoilla.

Oma lukunsa ovat monopolit, joiden tarkoituksenmukaisuutta tulisi aina tarkastella kriittisesti. Niissäkin tilanteissa, joissa juridisia monopoleja puretaan, saattaa entinen monopoliasemasta nauttinut toimija pyrkiä ylläpitämään määräävän markkina-asemansa. Muun muassa valtio-omisteisen VR:n into romuttaa kalustoaan edessä häämöttävän kilpailun edellä on herättänyt hämmennystä.

Hallitusohjelmasta löytyy hyvä linjaus kilpailu- ja kuluttajapolitiikan toimivuuden varmistamisesta ja kotimarkkinoiden kilpailullisuuden vahvistamisesta. Käytännössä suomalaisessa politiikassa puhutaan usein kuitenkin enemmän Suomen ja suomalaisten yritysten kilpailukyvystä kuin itse kilpailusta.

Terve kilpailu tukee lopulta kilpailukykyäkin. Kilpailtu markkina on hedelmällinen maaperä uusille ideoille, ja dynaamisessa taloudessa jalostuu tehokkaampia ja kilpailukykyisempiä liike­ideoita ja yrityksiä. Monivaiheiset tuotantoketjut hyötyvät siitä, että kilpailu välipanosten tuottajien välillä on aitoa ja toimivaa. Liian usein kilpailukyvyn varjolla perustellaan kuitenkin enemmän yritysten tukemista kuin kilpailun edistämistä. Pahimmillaan se vääristää markkinoita ja estää uusia ja pieniä yrityksiä menestymästä. Lopulta toimivasta ja reilusta kilpailupolitiikasta hyötyvät niin kuluttajat, yritykset kuin julkinen talouskin.