1. T&Y-lehti
2. Miten Pohjoismaat ovat selviytyneet koronakriisistä taloudellisesti?

Miten Pohjoismaat ovat selviytyneet koronakriisistä taloudellisesti?

Suomi näyttäisi selvinneen kriisistä kohtuullisesti – niin kuin kaikki muutkin Pohjoismaat siitä huolimatta, että talouksien erilainen rakenne, erot epidemiatilanteessa ja hallitusten ratkaisut talouden tukitoimien suhteen ovat poikenneet toisista. Mitkä tekijät ovat tukeneet Pohjoismaiden taloudellista toipumista?

Pohjoismaiden taloudet ovat bruttokansantuotteella mitattuna selvinneet koronaviruspandemiasta muita Euroopan maita paremmin. Vähäisempiä menetyksiä vuonna 2020 nähtiin lähinnä muutamassa Aasian maassa, kuten Kiinassa, sekä Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Kyseisten maiden menestys näyttäisi pitkälti perustuvan pandemian tehokkaaseen hillintään esimerkiksi rajakontrollin ja karanteenien avulla. Suhteellisen lievä tautitilanne auttoi myös Pohjoismaita selviytymään muita pienemmillä taloudellisilla ja inhimillisillä vaurioilla, Ruotsissa pandemia tosin niitti muita synkempää satoa kuolemantapauksilla mitattuna. Pohjoismaiden kokemuksista löytyy runsaasti yhtäläisyyksiä, kuten hyvä mahdollisuus etätöihin monissa ammateissa, mutta myös eroavaisuuksia. Talouksien erilainen rakenne, erot epidemiatilanteessa ja hallitusten ratkaisut talouden tukitoimien suhteen tuottivat hieman erilaisia lopputuloksia.

Talouden tulevaisuuden kannalta toimiva etäopetus on keskeistä, sillä se rajoittaa pandemian aiheuttamia häiriötä koulutukselle ja ammattiin valmistumiselle.

Etätyömahdollisuudet olivat jo ennen koronapandemiaa melko hyvät Pohjoismaissa, jotka lukeutuvat digitalisaation edelläkävijöihin Euroopassa. Valtaosa pohjoismaalaisista käyttää internetiä päivittäin ja pystyy hoitamaan huomattavan osan viranomaisasioinnista etänä. Eurofoundin kyselyn mukaan Pohjoismaissa onkin oltu keskimääräistä selvästi tyytyväisempiä etätöiden sujumiseen pandemian aikana. Etäkoulukin sujui keskimääräistä helpommin, sillä internetyhteys löytyi lähes kaikilta ja sekä opettajien että oppilaiden digivalmiudet olivat hyvällä tasolla (Education and Training Monitor 2020). Talouden tulevaisuuden kannalta toimiva etäopetus on keskeistä, sillä se rajoittaa pandemian aiheuttamia häiriötä koulutukselle ja ammattiin valmistumiselle. Tosin eivät kaikki oppilaat Pohjoismaissakaan ole pystyneet seuraamaan opetusta etänä yhtä hyvin kuin lähiopetuksessa.

Pohjoismaita yhdistää jossain määrin myös ulkomaanmatkailutaseen vaje, eli maiden asukkaat käyttävät rahaa enemmän ulkomailla kuin ulkomaalaiset matkailijat tuovat sinne. Koronapandemian aikana ulkomaanmatkailu romahti, mutta rahaa käytettiin yhä kotimaanmatkailuun ja iso osa jäi säästöön. Matkailualan yritykset kokivat tilanteen eri tavoin. Kotimaisia matkailijoita ensisijaisesti palvelevat yritykset kokivat pienemmän menetyksen kuin ulkomaisia turisteja palvelleet yritykset. Lomailu kotimaassa merkitsi myös lisätuloja vähittäiskaupan yrityksille ja urheiluvälineiden myyjille. Yksittäisille alan yrityksille tilanne on ollut vaikea. Suomessa matkatoimistojen liikevaihto supistui 63 prosenttia vuonna 2020. Samaan aikaan alan palkkasumma tippui 27 prosenttia, mikä kielii kannattavuusongelmista.

Kaikkiaan matkailun merkitys on Pohjoismaissa pienempi kuin esimerkiksi Etelä-Euroopan maissa, jotka kokivat mittavan shokin turismitulojen romahdettua. WTTC:n mukaan matkailuun liittyvä toiminta muodosti Espanjassa 14,3 prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta lukema oli Ruotsissa 8,2 prosenttia, Norjassa 8,0 prosenttia, Suomessa 7,5 prosenttia ja Tanskassa vain 6,6 prosenttia.
Islanti, jota en tässä tekstissä muuten käsittele, muodosti poikkeuksen Pohjoismaissa. Matkailulla on Islannin taloudelle huomattava merkitys ja maan bruttokansantuote supistui 6,7 prosenttia 2020.

Julkisen sektorin valmius kriisinhallintaan kelvollisella tasolla

Pohjoismaiden julkinen talous oli keskimääräistä paremmassa asemassa torjumaan koronakriisiä finanssipolitiikan keinoin. Kaikki Pohjoismaat ovat vähemmän velkaisia kuin EU-maat keskimäärin. Suomen julkinen velka oli selvästi suurin ennen kriisiä, mutta Suomikin sai mittavan julkisen talouden alijäämän rahoitettua helposti. Valtiot tukivat yrityksiä huomattavin summin, jotta kriisi ei veisi perusterveitä yrityksiä maksukyvyttömyyteen ja konkurssiin. Tässä näytetään onnistuneenkin, sillä konkurssien määrä on pysynyt tukitoimien päättymisen jälkeenkin melko normaalin puitteissa. Julkinen alijäämä paisui myös työttömyyden nousun ja verotulojen heikkenemisen kautta. Lisäksi rahaa tarvittiin terveydenhuollon kohonneisiin kustannuksiin ja talouden elvyttämiseen.

Korkean luottoluokituksen omaavien Pohjoismaiden velkapaperit olisivat todennäköisesti menneet kaupaksi muutenkin, mutta keskuspankkien arvopapereiden osto-ohjelmat helpottivat varainhankintaa entisestään etenkin Suomessa ja Ruotsissa. Rahapolitiikkaa ja pankkien säätelyä kevennettiin muutenkin.

Koronakriisi on lisännyt kiinnostusta parempaan varautumiseen kriiseihin ja toimitushäiriöihin niin valtioiden, yritysten kuin kotitalouksienkin tasolla. Esimerkiksi kotitaloudet hamstrasivat elintarvikkeita keväällä 2020. Suomen valtiolla piti olla etulyöntiasema kriiseihin ennakkovarautumisen osalta, sillä Huoltovarmuuskeskus oli periaatteessa varautunut poikkeusoloihin. Suomi ei lopettanut kriittisiksi katsottujen tuotteiden varastojensa kerryttämistä toisen maailmansodan jälkeen. Tutkija Magnus Håkenstad lausui huhtikuussa 2020 New York Times -lehdessä, että Suomi on Pohjoismaiden varautujamaa (prepper nation), joka on aina valmiina valtavaan katastrofiin tai kolmanteen maailmansotaan. Todellisuudessa varastot olivat esimerkiksi hengitysmaskien osalta riittämättömät koronaepidemian laajuisen kriisin hoitamiseen. Yhteistyö Pohjoismaiden kesken on ollut rajallista. Suomella ja Ruotsilla on sopimus taloudellisesta yhteistyöstä kansainvälisissä kriisitilanteissa. Huoltovarmuuskeskuksen mukaan yhteistyö Ruotsin valmiusviraston (Myndigheten för samhällsskyd och beredskap) kanssa on tiivistynyt kriisin aikana. Suomella ja Norjalla on valtiosopimus tavaroiden ja palvelujen vaihdosta kriisitilanteissa. Sopimuksen tarkoituksena on varmistaa, että tavaroiden ja palveluiden vaihto maiden välillä jatkuu mahdollisimman normaalisti myös häiriötilanteissa.

Väljähkö asumistiheys ja yksilön laajahko sosiaalinen tila ovat saattaneet auttaa Pohjoismaita välttämään taudin laajan leviämisen suuressa osassa maata.

Tilastoista tiedetään, että Covid-19 on levinnyt pahimmin köyhillä tiheään asutetuilla alueilla, missä turvavälien pitäminen on vaikeaa ja yhteiskunnan kyky jarruttaa taudin leviämistä heikko. Väljähkö asumistiheys ja yksilön laajahko sosiaalinen tila ovat saattaneet auttaa Pohjoismaita välttämään taudin laajan leviämisen suuressa osassa maata. Suurimmissa kaupungeissa, etenkin pääkaupungeissa, tauti on toki levinnyt vaarallisesti. Pohjoismaissa kansalaisten luottamus viranomaisten ohjeita kohtaan on verraten korkealla, joten ohjeistus esimerkiksi turvavälien ja käsihygienian osalta hyväksyttiin todennäköisesti melko tehokkaasti. Terveydenhoidon taso ennen koronaepidemiaa oli Pohjoismaissa maailman kärkiluokkaa, mikä auttoi pitämään kansanterveyden monia muita maita parempana ja edesauttoi talouden toimintaa avoimempana.

Norja selvisi parhaiten

Norjan talous selvisi vuodesta 2020 parhaiten. Teollisuustuotanto kasvoi edellisvuodesta ja työttömyysaste nousi noin 5 prosenttiin. Vienti laski vain 1,2 prosenttia, eli selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Vähittäiskaupan myynti paisui kaikkein voimakkaimmin Norjassa, koska norjalaisten ostovoima pysyi korkealla ja raha kulutettiin aiempaa enemmän kotimaassa, eikä esimerkiksi Ruotsin puolella. Kesällä 2020 norjalaisia ostosmatkailijoita tosin nähtiin esimerkiksi Suomen Lapissa. Yksityinen kulutus supistui Norjassa kuitenkin enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, sillä epidemian rajoitustoimet iskivät muita voimakkaammin palvelusektoriin.

Norjan talouden erityispiirteisiin kuuluu öljyntuotannon suuri rooli. Norjan valtion suuri öljyrahasto ei alkuvuoden 2020 kurssisukelluksen jälkeen kärsinyt maailmantalouden laskusuhdanteesta. Yli 1000 miljardin euron arvoinen rahasto paisui sijoitustoiminnan kautta 101 miljardilla vuonna 2020, eli rahaston sijoitukset tuottivat 10,9 prosenttia. Tuottoa tuli erityisesti yhdysvaltalaisista teknologiayhtiöistä, kuten Apple, Amazon, Microsoft ja Tesla, joiden osakekurssien nousua korona ei ainakaan hyydyttänyt. Norjan valtio käytti rahaston varoja koronakriisin hoitoon yli 30 miljardia euroa, mikä oli merkittävä piristysruiske Norjan talouteen. Rahaston varoja on tulevaisuudessa määrä käyttää hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseen, kun maan öljy- ja kaasukentät joskus ehtyvät.

Avoimuus ei auttanut Ruotsia muita parempaan lopputulokseen

Ruotsin talouden tahti alkoi hyytyä jo vuonna 2019 pitkän kasvujakson jälkeen. Asuntorakentamisen hidastuminen painoi investointeja, ja työttömyys kohosi jarruttaen kulutusta jo ennen koronaa. Sen sijaan nettovienti tuki Ruotsin taloutta heikentyneen kruunun avittamana. Koronakriisi iskikin juuri tähän tukijalkaan euroalueen heikkouden kautta. Ruotsin valtio tuki yrityksiä merkittävästi esimerkiksi sosiaaliturvamaksujen alennuksella ja verojen lykkäyksillä. Erityinen lomautusjärjestely (korttidspermittering) mahdollisti työajan lyhennyksen palkkatuella, joka pehmensi koronakriisin vaikutuksia työmarkkinoilla ja turvasi ostovoimaa. Kotitalouksien taloudellista vakautta tuettiin myös poistamalla asuntolainojen lyhennyspakko tilapäisesti. Valtiolla oli finanssipolitiikassa liikkumavaraa, sillä julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli ennen kriisiä vain noin 35 prosentin luokkaa. Hieman ylikuumentuneena pidetty asuntomarkkina pysyi kriisin kuluessa melko vakaana.

Ruotsi oli keväällä 2020 hetken aikaa maa, jossa pandemian vuoksi asetettuja rajoituksia oli vähän. Ravintolat saivat pysyä auki ja elämä jatkui melko vapaana. Tästä huolimatta maan talous kärsi samantapaisen iskun kuin tiukempia rajoituksia asettaneet muut Pohjoismaat. Koronaan sairastui ja kuoli Ruotsissa naapurimaita enemmän ihmisiä, mikä toki tiedostettiin kansan keskuudessa. Ihmiset ovatkin rajoittaneet liikkumistaan sairauden pelossa, ja yksityinen kulutus supistui keväällä likimain samaan tapaan kuin muissa Pohjoismaissa. Rahankäyttöä tutkittaessa osoittautui, että iäkkäämmät ruotsalaiset jättivät täysin omaehtoisesti ravintolakäynnit väliin, vaikka perusterveet nuoret jatkoivatkin ravintoloissa käymistä (Pandemic, Shutdown and Consumer Spending: Lessons from Scandinavian Policy Responses to COVID-19). Ruotsin teollisuus kärsi komponenttipulasta ja vientikysynnän tyrehtymisestä samoin kuin muutkin. Esimerkiksi autotehtaita jouduttiin sulkemaan osien puuttumisen vuoksi. Teollisuus elpyi kuitenkin ripeästi komponenttipulan helpotettua ja kansainvälisen kaupan vilkastuttua.

Tanskassa tiukimmat rajoitukset

Tanskan talous kärsi hieman muita Pohjoismaita kovemman iskun vuonna 2020. Bruttokansantuote supistui 3,3 prosenttia. Tanskassa talouden rajoitustoimet olivat hieman Suomen rajoituksia tiukempia keväällä 2020. Kevään avoimen kauden jälkeen pandemian toinen aalto iski kovaa ja rajoitustoimia tiukennettiin jälleen huomattavasti. Tanska on toiminut eräänlaisena aikakoneena muille Pohjoismaille, sillä maa on tyypillisesti ottanut ensimmäisenä käyttöön rajoituksia viikkoa paria ennen muita ja myös purkanut rajoituksia kärkijoukossa. Suomessakin pystyttiin keväällä 2020 ennakoimaan rajoitustoimien purkamisen vaikutuksia talouden elpymiseen. Muutoin Tanskan taloutta ei voi pitää erityisen pandemiaherkkänä. Maatalouden ja lääketeollisuuden tuotteiden kysyntä pysyy hyvänä koronakriisin kaltaisissa tilanteissa. Metalliteollisuuden tuotanto kuitenkin laski selvästi vuonna 2020, mihin vaikutti osaltaan tilapäisesti vähentynyt kysyntä tuulivoimaloille. Kokonaisuutena Tanskan teollisuustuotanto supistui eniten Pohjoismaissa. Vienti mukaan lukien palvelut supistuivat 7,7 prosenttia, mikä ylittää hieman Suomen ja Ruotsin viennin laskun.

Tanska käytti innovatiivista keinoa kotimaisen kysynnän pönkittämiseen. Tanskalaiset työntekijät saivat etuajassa käyttöönsä eräänlaisen lomarahan, joka heidän piti saada vasta eläkeiässä. Ylimääräinen raha näkyi voimakkaana nousuna vähittäiskaupassa syksyllä 2020. Yksityinen kulutus supistui 2,0 prosenttia, vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa, vuonna 2020.

Suomi edelleen maailman onnellisin maa

Suomen talouden pelättiin keväällä 2020 supistuvan muita Pohjoismaita enemmän. Täytyy myös muistaa, että Suomen bruttokansantuote kääntyi laskuun jo vuoden 2019 jälkipuoliskolla, eli keväällä 2020 mitattiin neljäs peräkkäinen vuosineljännes talouden supistumista. Kaikki Suomen talouden haasteet eivät siis ole liittyneet koronaan. Konsensusennuste bruttokansantuotteen supistumiselle painui 6,5 prosenttiin toukokuussa 2020. Tilastokeskuksen tuoreimman arvion mukaan pudotus jäi 2,8 prosenttiin. Muihin maihin verrattuna maltilliset rajoitustoimet ja parempi terveystilanne auttoivat ylläpitämään talouden aktiviteettia. Valtion tukitoimet yrityksille auttoivat välttämään konkursseja, minkä lisäksi lyhennysvapaat pankeista, vuokranantajien helpotukset ovensa tilapäisesti sulkeneille yrityksille ja helpotukset lomautuksiin auttoivat vähentämään menoja.

Suomi on pieni avotalous, jonka suhdanteita heiluttavat yleensä muutokset vientikysynnässä ja investoinneissa. Koronakriisi muodosti poikkeuksen tähän sääntöön, sillä suurimmat vaikutukset ovat liittyneet yksityiseen kulutukseen, joka supistui 4,9 prosenttia vuonna 2020. Talouden elpyminen käynnistyi vauhdikkaasti kesällä 2020, mutta loppuvuosi ja talvi kuluivat tasapaksummin koronan toisen aallon ja uusien rajoitustoimien tuloksena. Tilanne pysyi vaikeana esimerkiksi logistiikassa, majoitus- ja ravitsemistoiminnoissa sekä kulttuurialoilla. Työmarkkinoilla kriisi aiheutti ennen kaikkea massiivisen nousun lomautuksissa, joiden määrä putosi nopeasti kesällä 2020. Työttömyysaste nousi likimain linjassa muiden Pohjoismaiden kanssa. Vientiteollisuuden osalta tilanne heikkeni keväällä, mutta töitä riitti kohtuullisesti vanhojen tilausten parissa. Uusien tilauksien virta kääntyi nousuun kesän jälkeen.

Suomen asuntomarkkinat ovat yllättäneet hyvällä suoriutumisellaan koronakriisin aikana.

Suomen asuntomarkkinat ovat yllättäneet hyvällä suoriutumisellaan koronakriisin aikana. Keväällä 2020 nähtiin hetkellinen romahdus kauppamäärissä, mutta toipuminen oli nopeaa jo kesällä. Hinnat ovat nousseet kasvukeskuksissa, ja asuntolainoja nostettiin loppuvuoden aikana edellisvuotta vilkkaammin. Muuttoliike kasvukeskuksiin jatkuu, ja osa ihmisistä on saattanut kaipailla suurempia neliöitä etätyön luotua uusia tarpeita. Tilastokeskuksen kuluttajabarometri kertoo asunnonostoaikeiden olevan edelleen poikkeuksellisen korkealla.

Kriisistä huolimatta Suomi nousi onnellisuusvertailussa jälleen maailman onnellisimmaksi maaksi, ja viime kuukausien väestötilastot ovat kertoneet syntyvyyden noususta, mikä muodostaa poikkeuksen verrattuna lähes kaikkiin muihin kehittyneisiin maihin. Suomi näyttäisi selvinneen kriisistä kohtuullisesti.

Rahapolitiikka uudelle aikakaudelle

Euroopan keskuspankki ajautui koronakriisiin ohjauskorkojen ollessa jo valmiiksi matalalla tasolla, joten se on pyrkinyt turvaamaan hintavakautta ja tukemaan talouden vakaudelle tärkeää edullista rahoitusta ensisijaisesti kasvattamalla osto-ohjelmaansa ja tarjoamalla pankeille rahoitusta poikkeuksellisen edullisilla ehdoilla myös alle ohjauskorkojen. Rahapolitiikan keventämisen pääasiallisena työkaluna on Pandemic Emergency Purchase Programme (PEPP). Aluksi EKP:n oli määrä ostaa PEPP-ohjelman kautta 750 miljardin euron arvosta joukkovelkakirjoja, mutta ostovaltuutus nostettiin lopulta 1850 miljardiin euroon. Ostoja on tarkoitus jatkaa vähintään vuoden 2022 maaliskuuhun. EKP toteuttaa myös useita pankeille suunnattuja TLTRO- ja PELTRO-rahoitusohjelmia edullisin ehdoin ja pyrkii muinkin keinoin tukemaan talouskasvua, rahoitusvakautta ja hintavakautta.

Ruotsin Riksbank perusti arvopaperiosto-ohjelman maaliskuussa 2020, mutta ohjauskorkoa ei laskettu. 700 miljardin kruunun osto-ohjelma kattaa valtion ja yksityisen sektorin velkapaperit. Lisäksi pankeille tarjotaan rahoitusta edullisin ehdoin ja pienemmin vakuusvaatimuksin. Keskuspankin inflaatiotavoite on 2 prosenttia, mutta inflaatio jäi 0,5 prosenttiin vuonna 2020. Keskuspankki ennakoi inflaation nousevan 2 prosentin tavoitteeseen vuonna 2023, mihin koronakriisi osaltaan vaikuttaa talouden resurssien vajaakäytön kautta. Työttömyysaste nousikin Ruotsissa korkeammalle kuin muissa Pohjoismaissa.

Työmarkkinaneuvotteluissa palkansaajapuoli on usein asettanut palkankorotustavoitteen inflaatiotavoitteeseen ostovoiman kasvun varmistamiseksi. Marraskuussa 2020 sovitussa avoimen sektorin teollisuusalojen sopimuksessa palkankorotusten taso oli 5,4 prosenttia 29 kuukautta kestävässä sopimuksissa. Teollisuussopimus on perinteisesti ohjannut muiden alojen palkkaneuvotteluja. Koronakriisi todennäköisesti osaltaan vaikutti melko maltillisen palkkaratkaisun syntymiseen.

Norjan keskuspankki laski ohjauskoron 1,5 prosentista nollaan eli alemmas kuin koskaan historiassa. Norjan keskuspankki helpotti myös pankeille tarjottavan rahoituksen ehtoja esimerkiksi vakuusvaatimusten osalta ja tuki kruunun valuuttakurssia. Monista muista keskuspankeista poiketen Norges Bank ei kuitenkaan ottanut käyttöön arvopapereiden osto-ohjelmaa, koska markkina katsottiin liian ohueksi ja muut keinot tehokkaammiksi.

Tanskan keskuspankki on pitänyt ohjauskorot pitkään negatiivisena. Talletuskorkoa jouduttiin itse asiassa nostamaan 15 korkopistettä maaliskuussa 2020, jotta kruunun valuuttakurssi suhteessa euroon pysyisi vakaana. Kruunun valuuttakurssin kytkös euroon rajoittaa Tanskan rahapolitiikkaa voimakkaasti, mutta keskuspankilla on muitakin välineitä kuin korot ja markkinainterventiot. Keskuspankki on kriisin aikana esimerkiksi helpottanut pankkien luottoehtoja ja siten ylläpitänyt likviditeettiä.

Euroopan keskuspankki kykeni toimillaan pitämään euroalueen valtioiden velkakirjamarkkinat rauhallisina siitä huolimatta, että julkisen talouden kestävyyteen kohdistuu useissa maissa epäilyksiä. Pohjoismaisten keskuspankkien toimet ovat riittäneet pitämään pankkien varainhankinnan edullisena, mikä on auttanut pitämään rahoituksen saatavuuden ja koron alhaalla niin henkilö- kuin yritysasiakkaille.

Tulevaisuuden näkymät

Koronaepidemia on aaltoillut Pohjoismaissa hieman eri tavoin, mutta talvella 2020–21 koettiin tautitilanteen merkittävä pahentuminen kaikkialla. Kaikissa Pohjoismaissa päädyttiin uusiin rajoitustoimiin ja suosituksiin, jotka vähensivät kuluttajien liikkumista ja liiketoiminnan harjoittamisen mahdollisuuksia muutamilla toimialoilla. Majoitus- ja ravintola-alan toimintaa rajoitettiin merkittävästi kaikissa Pohjoismaissa. Pohjoismaat kuitenkin näyttävät selvinneen alkuvuodesta 2021 melko pienin taloudellisin vaurioin. Ruotsissa työllisyys on tosin heikentynyt kevään 2020 lukemia matalammalle tasolle.

Pohjoismaiden mahdollisuudet toipua kriisistä näyttävät hyviltä, koska talouden rakenteet säilyivät melko ehjinä. Yritysten konkurssiaalto vältettiin ja yritykset onnistuivat hoitamaan työvoimakustannusten leikkauksen pitkälti lomautuksilla, joten massatyöttömyydeltäkin on vältytty, vaikka työttömyys on toki kriisiä edeltänyttä tasoa korkeammalla. Kysynnän elpyessä yritykset voivat melko ripeästi palata entiseen liiketoimintaan. Rahoitusmarkkinoillakaan ei ole finanssikriisin aikaan koetun kaltaista häiriötä, jotka jarruttaisivat talouden toimintaa.

Norjan talouden nousu näyttää kaikkein voimakkailta ja inflaationkin on kiihtynyt viime kuukausina yli 3 prosentin vauhtiin. Norjan keskuspankki saattaakin olla ensimmäinen länsimainen keskuspankki, joka nostaa ohjauskorkoa kriisin jälkeen. Ruotsin keskuspankilla ei ole kiirettä nostaa ohjauskorkoa ja EKP sekä Tanskan keskuspankki pitävät korkotason entisellään luultavasti ainakin vielä 2022.

Yhteenveto

Talouden kannalta ihmisten oma käyttäytyminen suhteessa koronaepidemiaan on ollut yhtä tärkeää kuin rajoitustoimet. Poliittiset toimet ovat Pohjoismaissa olleet melko tarkoin punnittuja ja perustuslakia kunnioittavia. Finanssipolitiikalla ja rahapolitiikalla on onnistuttu välttämään konkursseja ja pitämään talouden rakenteita eheinä. Finanssipolitiikan keventyminen merkitsi korkeampia velkasuhteita, mutta tässäkin mielessä Pohjoismaat pärjäävät kansainvälisessä vertailussa hyvin. Kaiken kaikkiaan Pohjoismaiden taloudellinen selviytyminen kriisistä on ollut hyvin samankaltaista, vaikka Pohjoismaat omaksuivat hieman toisistaan poikkeavia tapoja hallita kriisiä ja talouksien rakenteet eroavat.