TALOUSENNUSTE 2021-2023: Kulutusjuhlaa vielä odotellaan – vahvempi kasvu jakaantuu kahdelle vuodelle
Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa kuluvalle vuodelle 2,5 prosentin talouskasvua. Ensi vuodelle kasvuennuste on 3,1 prosenttia, joka hidastuu 1,4 prosenttiin vuonna 2023. Yksityinen kulutus on koronapandemian väistyttyä poikkeuksellisen suurta sekä tänä että ensi vuonna. Vienti ja tuonti kasvavat vahvasti, ja kasvua määrittää matkailu- ja palvelualojen toipuminen. Suomen ja sen kauppakumppanimaiden tuleva talouskehitys riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka nopeasti rokotteita kyetään tuottamaan, kuinka suuri osa väestöstä ottaa rokotteen ja kuinka hyvin nykyiset tai tulevaisuudessa kehiteltävät rokotteet suojaavat koronaviruksen mutatoituneilta muodoilta.
Koronakriisi päättyy Suomessa rokotuskattavuuden parantuessa ensi kesän aikana, ja yksityinen kulutus kasvaa voimakkaasti. Suomeen ei oleteta yhtäkkistä, lyhytkestoista kulutusjuhlaa, vaan poikkeuksellisen suuri kulutuksen taso jakaantuu ennusteessamme kuluvalle ja ensi vuodelle. Toisaalta julkisten menojen kasvu jää tänä ja ensi vuonna maltilliseksi, koska julkiset menot olivat viime vuonna poikkeuksellisen korkealla tasolla massiivisten elvytystoimien johdosta.
Työllisyysasteen paraneminen kriisin jälkeen jää vähäisemmäksi kuin noususuhdanteissa yleensä. Myös ansiokehitys on maltillista: vuosina 2021–2023 ansiotasoindeksin kasvuluvut ovat 2,3, 1,8 ja 2,3 prosenttia.
Suomen kustannuskilpailukyky ei heikentynyt koronakriisissä. Nimellisten yksikkötyökustannusten nousu on kriisin aikana ollut suunnilleen samansuuruista tai vähäisempää kuin maamme tärkeimmissä vientimaissa, joten huoli kilpailukyvyn menetyksestä ei nykyisessä kriisissä näytä aiheelliselta. Maltilliset palkkaratkaisut ovat silti perusteltuja, koska työnantajan eläkemaksua alennettiin vuonna 2020 tilapäisesti. Alennuksen päättyminen saa työvoimakustannukset nousemaan, ja lisäksi alennus aiotaan kompensoida korkeampina maksuina myöhemmin.
Suomen ja muiden maiden nimelliset yksikkötyökustannukset muuttuvat myös Suomen vientimenestyksen kannalta irrelevanttien toimialarakenteen muutosten johdosta. Koronakriisi aiheutti eri toimialojen kokojen huomattavia muutoksia, jotka saattavat jäädä osin pysyviksi. Siksi yksikkötyökustannusten kaltaiset kilpailukykymittarit ovat nykyisessä kriisissä vähemmän hyödyllisiä kuin yleensä.
Julkinen sektori on velkaantunut koronakriisissä voimakkaasti. Elvyttävä politiikka on ollut perusteltua, koska sen vaihtoehtona olisi ollut pitkällä tähtäimellä elinkelpoisten yritysten konkursseja ja pahimmassa mahdollisessa tapauksessa tilapäistyöttömyyden muuttumista pysyväksi samaan tapaan kuin 1990-luvun suuressa lamassa.
Kriisin päätyttyä elvyttäminen ei enää vastaa suhdannetilannetta. Velkasuhteen kasvun pysäyttäminen voi vaatia hankaliakin päätöksiä, kuten esimerkiksi säilyttävien yritystukien karsintaa, ja ensi vuoden noususuhdanne on niille oikea aika.
Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukiväline on vaikutuksiltaan myötäsyklinen eli suhdannevaihteluja voimistava, koska sen myöntämä rahoitus käytetään noususuhdanteessa. Elvyttäminen ei ole enää perusteltua silloin kun EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen tukia jaetaan, vaikka välineeseen perustuva digitalisaation ja vihreän siirtymän rahoittaminen saattaakin olla kannatettavaa muista syistä.
Lue ennuste.
***
Ennusteen julkistamiswebinaari 31.3. klo 10-11
- Milloin kasvu käynnistyy uudelleen?
- Kannattaako vielä elvyttää?
- Miten kilpailukyvyn käy koronakriisissä?
- Tuoko EU:n tukiväline vauhtia talouteen?
- Miten korona kuritti eri ikäryhmiä?
Vastauksia kysymyksiin on luvassa PT:n julkistamiswebinaarissa 31.3. klo 10-11. Linkki tilaisuuteen (Teams) – lataathan maksuttoman ohjelman etukäteen, mikäli osallistut tilaisuuteen puhelimellasi.
Webinaarissa esiintyvät ennustepäällikkö Ilkka Kiema ja erikoistutkija Merja Kauhanen.
Lämpimästi tervetuloa!
Ennusteen verkkoversio on luettavissa täällä.
- Ilkka Kiema
- tutkimusohjaaja
- Puh. +358-40 940 2287
- ilkka.kiema@labore.fi
- Tutkijaprofiili