1. T&Y-lehti
2. Mikä poikia vaivaa?

Mikä poikia vaivaa?

PISA-tutkimukset mittaavat kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden koululaisten osaamista lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten osaaminen on ollut korkeaa tasoa, mutta vuodesta 2009 alkaen se on heikentynyt. Pojat ovat pärjänneet keskimäärin huonommin kuin tytöt.

Olen jo pitkään ihmetellyt, mikä poikia nykyään vaivaa. Yhtäältä he ovat entistä kunnollisempia – vähemmän alkoholin käyttöä, kiusaamista, väkivaltaa jne. – mutta toisaalta heidän PISA-tuloksensa heikkenevät koko ajan. Poikien osaaminen on heikentynyt kaikilla osa-alueilla ja matematiikassa tyttöjä enemmän niin, että tytöt ovat jo menneet ohi. Luonnontieteissä ero tyttöjen hyväksi on OECD-maiden suurin.

Kenties hätkähdyttävintä viimeisimmässä (2018) PISA-tutkimuksessa oli se, että suomalaisista pojista peräti 63 prosenttia vastasi lukevansa vain, jos on pakko. Joka viides poika oli heikko lukija. Tyttöjen ja poikien ero lukutaidossa oli vertailumaiden suurin.
PISA ei mittaa peruslukutaitoa vaan luetun ymmärtämistä. Sillä on suuri merkitys pärjäämiselle koulussa, jatko-opinnoissa ja myöhemminkin. Kyllähän ennenkin oli poikia, jotka eivät kaikkea lukemaansa ymmärtäneet, mutta miksi sellaisten osuus on ollut kasvussa samaan aikaan kun yhä useampien vanhemmat ovat pitkälle koulutettuja ja hyväosaisia?

Pojissa on suuria eroja – on paljon hyvin osaavia mutta myös paljon huonosti osaavia. Tiedetään myös, että syrjäytyneiden nuorten miesten (jotka eivät käy työssä eivätkä opiskele) osuus on ollut jo pitkään kasvussa. Sekin kertoo osaamisvajeesta. Kaiken lisäksi vähän koulutetut osallistuvat aikuiskoulutukseen muita vähemmän.

Poikien osaamisvaje kasvaa ja voi lisätä syrjäytymistä.

Tilastotietoa suomalaisista kouluista on paljon, mutta kattavaan selitykseen poikien tilanteesta en ole törmännyt. Se saattaisi ollakin haasteellinen, kiinni monesta eri tekijästä, ja tuskin olisi kovin helposti jäljitettävissä millään luonnollista koeasetelmaa hyödyntävällä tutkimuksella. Tällainen jo 70-luvulla koulunsa päättänyt ei kuitenkaan voi olla epäilemättä, että nykyajassa on oltava jotakin uutta mikä vaikuttaa kielteisesti joidenkin poikien osaamiseen.

Kansainvälisessä vertailussa on kiinnitetty huomiota siihen, että PISA-tulosten kärkeen sijoittuu Aasian maita ja alueita, joissa koulunkäyntiin kuuluu kova kuri ja kilpailu. Pitkälti samaa voidaan sanoa Virosta, jonka koululaisten osaaminen on parantunut jo vuosia ja yltää PISAn kaikilla osa-alueilla Euroopan kärkipaikalle.

Suomi oli viimeisimmässä PISA-tutkimuksessa ainoa maa, jossa sekä koululaisten osaaminen että heidän tyytyväisyytensä elämään olivat korkealla tasolla. Samalla kuitenkin koulujen työrauha edusti OECD:n häntäpäätä. Vaikuttaakin siltä, että oppilaille annetuilla vapauksilla ja itseohjautuvuuden vaatimuksella on ollut ristiriitaisia vaikutuksia. ”Silloin ennen” kouluissa kuri oli tiukempaa. Viron koulujen opetusmenetelmät ovat yhä perinteisiä eivätkä oppilaat kyseenalaista opettajan auktoriteettia.

Virossa oppilaiden taustan vaikutus koulutuloksiin on maailman pienimpiä, mutta Suomessa erityisesti alemmista sosiaaliryhmistä tulevista koululaisista pojat pärjäävät heikommin kuin tytöt. Ehkä varsinkin alemmissa sosiaaliryhmissä poikia ei kannusteta koulunkäyntiin. On helppo ymmärtää, että koulutetuista vanhemmista on etua itseohjautuvuudessa – pojille enemmän kuin tytöille. Pojille on myös ollut tarvetta antaa paljon enemmän tukiopetusta.

Epäilemättä internet, some ja pelit ovat uusia asioita, jotka ovat vieneet lasten ja nuorten huomion. Pelit koukuttavat erityisesti poikia. Vaarana on, että internet ja some voivat levittää paljon väärää tietoa, ja vailla ymmärtävää lukutaitoa nuoret ovat muita enemmän huijareiden armoilla ja syrjäytymisvaarassa.