Lomautus tekee loven lompakkoon – hyvätuloisen perheen tulot supistuvat lomautuksen vuoksi eniten

Esimerkkiperheet 2020-2022

• Johdanto

  Nimelliset tulot (ilman lomautusta)

  Lähivuosina veronluonteiset sosiaalivakuutusmaksut kasvavat eikä muukaan verotus kevene, joten palkansaajakotitalouksien käteen jäävät tulot kasvavat vain sikäli kun bruttotulot kasvavat. Pienituloisimmilla kotitalouksilla ansioiden nousu saattaa myös alentaa saatuja tulonsiirtoja.

  Vuonna 2020 tulot kehittyvät suhteellisesti parhaiten eläkeläispariskunnalla ja työmarkkinatuella olevalla työttömällä. Taustalla ovat korotukset pienimpiin eläkkeisiin ja perusturvaan sekä työmarkkinatuella olevien kohdalla väliaikainen epidemiakorvaus vuoden viimeisellä kolmanneksella.

  Vuoteen 2015 verrattuna käytettävissä olevat kuukausittaiset nimellistulot kasvavat vuoteen 2022 mennessä hyvätuloisella perheellä 790 euroa, toimihenkilöperheellä 549 euroa, työntekijäperheellä 469 euroa, yksinhuoltajaperheellä 141 ja eläkeläispariskunnalla 196 euroa. Työmarkkinatukea saavan työttömän kuukausitulot kasvavat 152 euroa ja ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla elävän työttömän kuukausitulot kasvavat 82 euroa samalla ajanjaksolla.

  Käytettävissä olevien tulojen reaalinen muutos 2020, 2021 ja 2022

  

  

  Lomautus

  Hyvätuloisen perheen, toimihenkilöperheen ja työntekijäperheen kohdalla tarkastelimme myös vaihtoehtoista tulokehitystä, jossa perheen molemmat vanhemmat lomautetaan kolmen kuukauden ajaksi koronakriisin vuoksi. Lomautus supistaa sekä euromääräisesti että prosentuaalisesti eniten hyvätuloisen perheen tuloja, koska sen kohdalla ansiosidonnainen päiväraha kattaa pienimmän osan tavallisen kuukauden palkkatulosta.

  Kulutuskorit

  Asuminen on perinteisesti kotitalouksien suurin kulutusmenoerä. Työttömillä vuokran osuus kokonaiskulutuksesta on lähes 40 prosenttia, ja vuokrat ovat nousseet keskimäärin parin prosentin vuosivauhtia. Omistusasumisen kustannukset alenivat keskimäärin noin 0,5 prosenttia vuosina 2014–2019 ja omistusasuminen odotetaan edelleen halpenevan ennustevuosina 2020-2022. Vuokralla asuvien (työntekijäperhe, yksinhuoltajaperhe ja työttömät) inflaatio on selvästi suurempi kuin omistusasujien (hyvätuloiset, toimihenkilöperhe ja eläkeläispariskunta). Näin ollen vuokra-asujien reaalitulot kasvavat heikommin kuin omistusasunnossa asuvien tulot.

  Työttömien kulutuskorin hinta nousee kaikkein eniten eli 10 % vuosien 2014–2022 välillä. Toiseksi ja kolmanneksi eniten ajanjaksolla nousee yksinhuoltajaperheen ja työntekijäperheen kulutuskorin hinta (noin 7,5 %). Hyvätuloisen ja eläkeläispariskunnan kulutuskorin hinta nousee noin 2,5 % samalla ajanjaksolla. Vähiten nousee toimihenkilöperheen kulutuskorin hinta, joka kasvaa vain vajaan prosentin verran.  Tärkein yksittäinen syy hintojen nousun erilaisuuteen on se, että omistusasumisen kustannukset nousevat vuokralla asumisen kustannuksia hitaammin.

  

  Reaaliset tulot

  Eläkeläispariskunnan reaaliset tulot kasvavat esimerkkiperheistä eniten vuonna 2020: 2,8 %. Nimellistulojen kasvun lisäksi eläkeläispariskuntaa auttaa omistusasujien matala inflaatio. Työmarkkinatuella oleva työtön hyötyy väliaikaisesta epidemiakorvauksesta, mutta tämän tuen poistuminen laskee reaalituloja vuonna 2021. Vuokralla asuvat kotitaloudet kohtaavat omistusasujia korkeamman inflaation, mikä syö reaalisten tulojen kasvua.

  Käytettävissä olevien tulojen nimellinen kehitys 2014–2022

  

  Käytettävissä olevien tulojen reaalinen kehitys 2014–2022

  

  

• Hyvätuloisen perheen verot kiristyvät, ostovoima kasvaa jonkin verran

  Ansioiden ennustetaan kasvavan 1,6 prosenttia vuonna 2020, 2,3 prosenttia vuonna 2021 ja 1,8 prosenttia vuonna 2022 Ansioiden kasvu nostaa hyvätuloisen pariskunnan ostovoimaa, vaikka hyvätuloisen pariskunnan verotus kiristyykin ennustejaksolla vuoden 2019 tasosta noin 0,9 prosenttiyksikköä. Taustalla on veronluonteisten sosiaalivakuutusmaksujen ennakoitu kasvu lähivuosina.

  Hyvätuloisen perheen käytettävissä olevat nimellistulot ovat kasvavat vuodesta 2015 vuoteen 2022 yhteensä 790 euroa kuukaudessa samalla kun perheen kulutuskorin hinta nousee vuodesta 2014 vain reilut 2 prosenttia. Asumisen ollessa suurin kulutusmenoerä omistusasumisen kustannusten aleneminen hillitsee hyvätuloisen perheen inflaatiota.

  

  

  Hyvätuloisen pariskunnan ostovoiman kehitys 2015–2019 (keskimäärin), 2020, 2021 ja 2022

  

  Käytettävissä olevien tulojen reaalinen muutos 2015–2019 (keskimäärin), 2020, 2021 ja 2022

  

• Toimihenkilöperhe hyötyy asuntolainan matalina säilyvistä koroista

  Ansiotulojen kasvu nostaa toimihenkilöperheen ostovoimaa lähivuosina, vaikka verotus kiristyykin veronluonteisten sosiaalivakuutusmaksujen ennakoidun kasvun siivittämänä lähes prosenttiyksiköllä vuodesta 2019 vuoteen 2022. 

  Toimihenkilöperheen inflaatio poikkeaa hieman muista omistusasujista. Koska toimihenkilöperheellä on asuntovelkaa, matala korkotaso tukee ostovoimaa. Toimihenkilöperheen kulutuskorin hinta halpeni vuodesta 2014 vuoteen 2019 verrattuna yhteensä 0,7 %, mutta ennustevuosina 2020-2022 kulutuskori kallistuu keskimäärin 0,5 % vuodessa. 

  Perheen käytettävissä olevat nimellistulot kasvavat vuosien 2015–2022 välillä 549 euroa kuukaudessa, mikä selittyy ansioiden kasvulla. Perheen ainoat tulonsiirrot ovat lapsilisiä, jotka kahden lapsen tilanteessa ovat pysyneet noin 200 eurossa koko tarkasteluajanjakson ajan.

  

  

  Toimihenkilöperheen ostovoiman kehitys 2015–2019 (keskimäärin), 2020, 2021 ja 2022

  

  Käytettävissä olevien tulojen reaalinen muutos 2015–2019 (keskimäärin), 2020, 2021 ja 2022

  

• Vuokralla asuminen rajoittaa työntekijäperheen ostovoiman kasvua

  Vuokralla asuminen laskee työntekijäperheen ostovoimaa suhteessa omistusasujiin. Keskimääräiset vuokra-asumisen kustannukset nousevat 1,4 prosenttia vuonna 2020, 1,2 prosenttia vuonna 2021 ja 2 prosenttia vuonna 2022. Tämä nostaa työntekijäperheen perhekohtaista inflaatiota ja laskee työntekijäperheen reaalitulojen kasvua suhteessa muihin palkansaajakotitalouksiin.

  Perheen käytettävissä olevat nimellistulot kasvavat vuosien 2015–2022 välillä 469 euroa kuukaudessa. Perheen ainoat tulonsiirrot ovat lapsilisiä. Kaksilapsisen perheen kohdalla ne pysyvät noin 200 eurossa koko tarkasteluajanjakson ajan.

  

  

  Työntekijäperheen ostovoiman kehitys 2015–2019 (keskimäärin), 2020, 2021 ja 2022

  

  Käytettävissä olevien tulojen reaalinen muutos 2015–2019 (keskimäärin), 2020, 2021 ja 2022

  

• Lomautus supistaa prosentuaalisesti eniten hyvätuloisen perheen nettotuloja

  Lomautettujen työntekijöiden lukumäärä kasvoi voimakkaasti koronakriisin alkuvaiheessa, ja toukokuussa lomautettuja oli välillä yli 170 000. Olemme tarkastelleet tapausta, jossa kolmen palkansaajaperheen molemmat vanhemmat lomautetaan koronakriisin vuoksi kolmen kuukauden ajaksi. Lisäksi tarkastelimme eri tuloluokkiin kuuluvia yksinasuvia lapsettomia palkansaajia, jotka lomautetaan kolmen kuukauden ajaksi.

  Ansiosidonnainen päiväraha riippuu myös lasten lukumäärästä, ja perheille käteen jäävien tulojen prosentuaalinen muutos riippuu lasten lukumäärästä myös siksi, että lomautus ei vaikuta lapsilisiin. Oletimme hyvätuloisen perheen, toimihenkilöperheen ja työntekijäperheen muuten samanlaisiksi kuin edellä, mutta nyt jokaisessa perheessä saattoi olla 0, 1 tai 2 lasta. Laskelmassamme perheet eivät saa lapsilisien lisäksi muita tulonsiirtoja.

  Hyvätuloisen perheen tulot vähenevät eniten sekä euromääräisesti että prosentuaalisesti, koska hyvätuloisten kohdalla päiväraha kattaa pienimmän osan tavallisen kuukauden palkkatulosta.  Yksinasuvan, lapsettoman palkansaajan kohdalla tulojen supistuminen vaihteli noin neljästä prosentista vähän yli kahteentoista prosenttiin.

  

  Nettotulojen muutos kolmen kuukauden lomautuksessa kaksilapsisessa, yksilapsisessa ja lapsettomassa perheessä

  

  Lapsettoman, yksin asuvan palkansaajan nettotulojen muutos kolmen kuukauden lomautuksessa

  

  Palkansaajaperheiden tulot

  

• Pienituloisen yksinhuoltajaperheen ostovoima kääntyy laskuun

  Siivoojan ansiotulot nousevat vuosina 2020-2022, mutta osa tulojen kasvusta leikkaantuu pois tulonsiirtojen pienentyessä. Yksinhuoltajaperheen verotus myöskin kiristyy ennustejakson aikana.

  Vuokralla asuminen nostaa yksinhuoltajaperheen inflaatiota ja täten laskee reaalitulojen kasvua vuokra-asumisen kustannusten noustessa 1,4 prosenttia vuonna 2020, 1,2 prosenttia vuonna 2021 ja 2 prosenttia vuonna 2022.

  Yksinhuoltajaperheen käytettävissä olevat nimellistulot kasvavat vuosina 2015–2022 yhteensä 141 euroa ja kulutuskori on vuonna 2022 noin 7,5 prosenttia kalliimpi kuin se oli vuonna 2014.

  

  

  Yksinhuoltajaperheen ostovoiman kehitys 2015–2019 (keskimäärin), 2020, 2021 ja 2022

  

  Käytettävissä olevien tulojen reaalinen muutos 2015–2019 (keskimäärin), 2020, 2021 ja 2022

  

• Perusturvan korotus ja epidemiakorvaus auttavat vuonna 2020

  Perusturvan korotus on nostanut Tomin työmarkkinatukea vuodesta 2020 lähtien. Tomi saa myös toimeentulotukea ja on oikeutettu väliaikaiseen 75 euron kuukausittaiseen  epidemiakorvaukseen syys-joulukuussa 2020, mikä vastaa 25 euron kuukausittaista korotusta toimeentulotukeen koko vuodelle jaettuna. Väliaikaisen tuen poistuminen vuonna 2021 taasen laskee Tomin reaalisia tuloja kyseisenä vuonna.

  Työttömillä kotitalouskohtainen inflaatio on korkein. Tähän vaikuttaa se, että vuokran osuus kokonaiskulutuksesta on noin 40 prosenttia ja vuokrat ovat kasvaneet monien hyödykeryhmien hintoja nopeammin. Työttömien nimellistulot kasvavat vuosien 2015–2022 välillä: ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavan 152 €/kk ja työmarkkinatukea saavan 82 €/kk. Työttömien kulutuskori on jopa 10 prosenttia kalliimpi 2022 kuin vuonna 2014.

  

  

  Ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla/työ-markkinatuella olevan työttömän osto-voiman kehitys 2015–2019 (keskimäärin), 2020, 2021 ja 2022

  

  Käytettävissä olevien tulojen reaalinen muutos 2015–2019 (keskimäärin), 2020, 2021 ja 2022

  

• Eläkeläispariskunta hyötyy eläkkeiden korotuksesta vuonna 2020

  Eläkeläispariskunta hyötyy pieniin eläkkeisiin tehdyistä korotuksista vuonna 2020. Heidän reaaliset tulonsa kasvavat vuonna 2020 noin 2,8 prosenttia, mikä on eniten muihin esimerkkiperheisiin verrattuna. Eläkeläispariskunnan ostovoimaa tukee ennustevuosina myös omistusasujien matala inflaatio.

  Eläkeläispariskunnan käytettävissä olevat nimellistulot kasvavat vuosien 2015–2022 välillä yhteensä 196 euroa kuukaudessa samalla kun eläkeläispariskunnan kulutuskori on vain noin 2,4 prosenttia kalliimpi vuonna 2022 kuin vuonna 2014. 

  Esimerkkilaskelmien eläkeläispariskunta ei saa eläkkeiden lisäksi muita tulonsiirtoja. Eläkeläispariskunnan vero-asteissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia vuosien 2015–2022 välillä.

  

  

  Eläkeläispariskunnan ostovoiman kehitys 2015–2019 (keskimäärin), 2020, 2021 ja 2022

  

  Käytettävissä olevien tulojen reaalinen muutos 2015–2019 (keskimäärin), 2020, 2021 ja 2022

  

• Menetelmäkuvaus

  Esimerkkiperhelaskelmissa tarkastellaan, kuinka ansiotulojen, tulonsiirtojen sekä verojen ja veronluonteisten maksujen kehitys vaikuttaa erilaisten esimerkkiperheiden ostovoimaan. Laskelmissa on huomioitu kaavaillut ja toteutuneet muutokset verotukseen, sosiaalivakuutusmaksuihin sekä sosiaaliturvaan. Lisäksi esimerkkiperhelaskelmissa huomioidaan asuntolainan hoitokulujen, vuokrien ja   ay-jäsenmaksujen vaikutukset saatuihin tulonsiirtoihin sekä verovähennyksiin. Nämä laskelmat on tehty 21.9. käytettävissä olleilla tiedoilla ja oletuksilla.

  Kullekin esimerkkiperheelle on laskettu myös kotitalouskohtaiset kulutuskorit, mikä mahdollistaa esimerkkiperheiden kohtaamien erisuuruisten inflaatiovauhtien vaikutuksen huomioimisen laskettaessa perheiden ostovoiman kehitystä. Tämän vuoden esimerkkiperhelaskelmat kattavat vuodet 2015–2022. Laskelmien kannalta keskeisimmät luvut on esitetty tämän tekstin liitetaulukoissa.

  Esimerkkiperheiden valinnassa on pyritty kuvaamaan monipuolisesti suomalaisia kotitalouksia. Kotitalouksista neljä edustaa erilaisia palkansaajaperheitä, ja loput kolme kotitaloutta edustavat erilaisia etuudensaajia. Palkansaajakotitaloudet eroavat toisistaan tulo- ja koulutustason, perherakenteen ja asumismuodon osalta. Laskelmissa palkansaajat edustavat sukupuolensa sekä ammatti- ja koulutusnimikkeidensä mukaisia mediaanituloisia.

  LIITETAULUKKO 1. ESIMERKKIPERHELASKELMIEN OLETUKSET

  

  LIITETAULUKKO 2. HYVÄTULOISEN PARISKUNNAN TULOJEN KEHITYS

  

  LIITETAULUKKO 3. TOIMIHENKILÖPERHEEN (2 LASTA) TULOJEN KEHITYS

  

  LIITETAULUKKO 4. TYÖNTEKIJÄPERHEEN (2 LASTA) TULOJEN KEHITYS

  

  LIITETAULUKKO 5. PIENIPALKKAISEN YKSINHUOLTAJAPERHEEN (1 LAPSI) TULOJEN KEHITYS

  

  LIITETAULUKKO 6. YKSINASUVAN TYÖMARKKINATUELLA OLEVAN TYÖTTÖMÄN TULOJEN KEHITYS

  

  LIITETAULUKKO 7. YKSINASUVAN ANSIOSIDONNAISELLA TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHALLA OLEVAN TYÖTTÖMÄN TULOJEN KEHITYS

  

  LIITETAULUKKO 8. ELÄKELÄISPARISKUNNAN TULOJEN KEHITYS