1. Julkaisuhaku
2. Talous kasvaa jos politiikkavirheet vältetään

Talous kasvaa jos politiikkavirheet vältetään

Julkaisuvapaa 4.4.2017 klo 10.00

Talouden kasvunäkymät ovat suotuisat, mutta useat epävarmuustekijät varjostavat kehitystä. Palkansaajien tutkimuslaitos on nostanut Suomen tämän vuoden kasvuennustettaan 0,6 prosenttiyksiköllä viime syksystä 1,9 prosenttiin, josta se hidastuu ensi vuonna 1,7 prosenttiin. Vuosina 2017–2018 vienti kasvaa vientikysynnän vahvistuessa sekä parantuneen hintakilpailukyvyn ja talouden luovan uudistumisen seurauksena. Myös investointien kasvu jatkuu kohtalaisen vauhdikkaana, ja alhainen korkotaso tukee yksityistä kulutusta. Julkinen sektori pysyy alijäämäisenä nopeutuvasta kasvusta huolimatta.

Talouskehityksen epävarmuutta lisäävät ensinnäkin kansainväliset poliittiset riskit. Yhdysvalloissa riskien lähteenä on laaja epäluottamus uuden presidentin talouspolitiikan onnistumista kohtaan. Euroopassa huolenaiheena on populististen liikkeiden suosio ja samalla eurojärjestelmään kohdistuva epäluottamus. Talouden indikaattorit viittaavat kasvun kiihtymiseen Suomessa ja muualla, mutta ”pehmeiden” ja ”kovien” indikaattorien välillä on vielä ainakin toistaiseksi selvä epäsuhta.

Myös kotimaiseen talouspolitiikkaan liittyy riskejä. Ennustejakson aikana testataan ensinnäkin hallituksen kykyä yhtenäisyyteen keskeisissä rakenteellisissa uudistuksissaan. Työmarkkinoilla haasteena on saada aikaiseksi hallittu liittokierros tilanteessa, jossa vientivetoinen palkkamalli ja tarvittava palkkakoordinaation muoto ovat vielä avoinna. Ennusteemme taustaoletuksena on maltillisen palkkalinjan jatkuminen, mutta tulevat palkkaneuvottelut tuovat mukanaan epävarmuutta. Arvioimme, että palkkakoordinaation sisällään pitävä vientivetoinen palkkamalli olisi nyt mahdollisesti hyvin hajallaan toteutuvia liittokohtaisia neuvotteluja parempi ratkaisu hintakilpailukyvyn kannalta.

Kilpailukykysopimuksen tuottama tulonsiirto palkansaajilta työnantajille edistää viennin kasvua. Kuitenkin viimeaikaisia myönteisiä talousuutisia on mahdotonta ymmärtää yksipuolisesti hintakilpailukykyä painottavan selitysmallin pohjalta. Tuoreiden telakka-, auto- ja metsäteollisuuden myönteisten investointiuutisten uskottavin selitys löytyy muualta, esimerkiksi osaavasta työvoimasta, hyvästä alihankintaketjusta ja raaka-aineiden hyvästä saatavuudesta.

Hallitus edisti kilpailukykysopimuksen syntyä veronkevennyksin. Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa neuvottelutuloksiin ovat liittokohtaisissa neuvotteluissa lähtökohtaisesti heikommat kuin keskitetyssä työmarkkinaratkaisussa, ja arvioimme, etteivät tuloverojen kevennykset ilman kompensoivia veronkorotuksia olisi muutenkaan nyt julkisen talouden tasapainotavoitteiden takia toivottavia.

Bkt:n kasvua hidastaa julkisten menojen maltilliseksi jäävä kasvu.Vaikka julkisen talouden toteutunut alijäämä jäikin viime vuonna ennakoitua alijäämää pienemmäksi, arvioimme, että velkasuhde jatkaa nousuaan ennustejaksolla. Lisäksi valtion tulisi jo nyt varautua esimerkiksi puolustushankinnoista ja sote-uudistuksesta aiheutuvien menojen kasvuun hallituskauden jälkeen.

Yksityisen kulutuksen kasvu on ollut bkt:n kasvua nopeampaa jo useiden vuosien ajan, ja kotitalouksien säästämisaste oli viime vuonna negatiivinen. Poikkeuksellisen alhainen säästämisaste on johtunut ensisijaisesti alhaisesta korkotasosta. Arvioimme, että EKP:n ohjauskorot eivät vielä ennustejakson aikana kohoa olennaisesti nykyisestä ja että säästämisaste säilyy suunnilleen viimevuotisella tasolla eli noin -1 prosentin suuruisena.

 

Lisätietoja

Ennustepäällikkö Ilkka Kiema
puh. 09 2535 7304

 

• Julkaisu PDF-muodossa