Teollisuuden toimihenkilöiden ura- ja palkkakehitys
Johdanto
Kiinnostus yritysten palkitsemis- ja hierarkiakäytäntöihin on jatkuvasti kasvanut taloustieteellisessä tutkimuksessa. Useita erilaisia teorioita ja hypoteeseja näistä käytännöistä on viime vuosikymmeninä esitetty, mutta yritysten todellista käyttäytymistä on toistaiseksi kuvattu hyvin vähän. Tämä tutkimus pyrkii omalta osaltaan paikkaamaan tätä tutkimuksellista aukkoa selvittämällä, miten teollisuuden toimihenkilöiden ura- ja palkkakehitys on määräytynyt Suomessa. Tutkimuksen perusaineistona käytetään Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton keräämää yhdistettyä poikkileikkaus- ja aikasarja-aineistoa vuosilta 1980–1993, joka mahdollistaa yli ajan muutosten seuraamisen yksittäisten toimihenkilöiden asemassa ja palkkauksessa.
Teollisuuden toimihenkilöt koostuvat pääasiassa kolmesta ryhmästä; teknisistä toimihenkilöistä, teollisuustoimihenkilöistä ja ylemmistä toimihenkilöistä. Tekniset toimihenkilöt ovat esimerkiksi teknisissä tehtävissä työskenteleviä työnjohtajia, teknikoita, rakennusmestareita ja konemestareita. Teollisuustoimihenkilöt (aiemmin konttoritoimihenkilöt) ovat useimmiten kaupallisen koulutuksen saaneita henkilöitä, jotka työskentelevät teollisuuslaitoksissa muun muassa sihteereinä, kassanhoitajina ja palkanlaskijoina. Teknisten toimihenkilöiden ja teollisuustoimihenkilöiden palkkoja säädellään osin työehtosopimuksin. Näiden sopimusten yläpuolelle sijoittuvia toimihenkilöitä nimitetään ylemmiksi toimihenkilöiksi.
Teknisillä toimihenkilöillä ja teollisuustoimihenkilöillä on kullakin sopimuksissa määritellyt tehtävien vaativuusluokat. Tässä tutkimuksessa näiden toimihenkilöryhmien urakehitystä kartoitetaan seuraamalla, miten todennäköisiä eri toimihenkilöiden tehtävien vaativuustason (palkkaluokan) muutokset tutkimusajanjaksolla ovat olleet. Tutkimuksessa selvitetään siten erilaisten palkkaluokkasiirtymien yleisyyttä ja sitä, minkälaisia ansioiden muutoksia näihin siirtymiin on liittynyt. Toimihenkilöiden taustaominaisuuksien avulla hahmotetaan, mitkä tekijät havaittujen erilaisten uraprofiilien takana ovat mahdollisesti olleet. Kokonaiskuvaa täydennetään tarkastelemalla myös työpaikan vaihdon vaikutuksia toimihenkilöiden urakehitykseen. Samoin toimihenkilöiden vaihtuvuutta tutkitaan eri suhdannetilanteissa. Kaikkien toimihenkilöryhmien osalta kartoitetaan lisäksi palkkaliikkuvuutta tutkimalla toimihenkilöiden suhteellisessa palkka-asemassa esiintyneitä muutoksia yli ajan. Koska teollisuuden toimihenkilöiden sisäistä liikkuvuutta hahmotetaan tässä tutkimuksessa ensimmäistä kertaa keskeiset tarkastelut tehdään myös erikseen miehille ja naisille sekä neljälle sopimusalalle (kemian-, metalli-, metsä- ja rakennusteollisuus).
Tutkimus etenee seuraavasti. Luvussa 2 kuvataan lyhyesti teollisuuden toimihenkilöiden palkkausjärjestelmää sekä yleisesti yritysten palkitsemisjärjestelmiin liittyviä teoreettisia pohdintoja. Luvussa 3 esitetään käytetty aineisto ensin yleisesti ja sitten erikseen teknisten toimihenkilöiden ja teollisuustoimihenkilöiden osalta, joiden urakehitystä jatkossa tarkemmin seurataan. Luvussa 4 tutkitaan teknisten toimihenkilöiden markkinoiden toimintaa; toimihenkilöiden urakehityksen, palkkauksen, liikkuvuuden ja vaihtuvuuden välisiä yhteyksiä. Luvussa 5 vastaavat tarkastelut tehdään teollisuustoimihenkilöille. Luvussa 6 tutkitaan kaikkien toimihenkilöryhmien palkkaliikkuvuutta tutkimalla eri ajanjaksoilla esiintyneiden suhteellisten palkka-aseman muutosten yleisyyttä. Tutkimuksen johtopäätökset esitetään lopuksi luvussa 7.
- ISSN: 1236-7176
- ISBN: 951-9282-82-3