Yllättäviä investointeja

T&Y 2/2022 1.7.2022 Ennusteen ruumiinavaus Sakari Lähdemäki

Julkisen sektorin agentti yllätti talouspovaajan.

Koronapandemiassa tehdyistä ennusteista on kirjoiteltu aiemminkin mutta tapaus oli ainutlaatuisuudessaan sellainen, että siitä riittää juttua kerrottavaksi. Joten tässä vielä yksi kasku.

Taloutta on vaikea ennustaa tarkasti ja kriisien aikana ennustetarkkuus heikkenee. Nykyään useat tahot arvioivat todennäköisyyksiä talouskriiseille. Ennusteen laadinnassa ei ole kuitenkaan mielekästä veikata kriisien alkamisajankohtaa vaan yleensä nojaudutaan tavanomaisempaan talousskenaarioon. Koronakriisi oli siksikin ainutlaatuinen, että tällaisille kriiseille ei ekonomistien toimesta tyypillisesti lasketa alkamistodennäköisyyksiä. Toki pandemioiden uhka on tiedostettu ja niitä on ollut ennenkin, mutta koronakriisiä ei talousennusteissa huomioitu ennen kuin tilanne oli käsillä.

Julkiset investoinnit 2017–2020*

Julkiset investoinnit 2017–2020

Keväällä 2020 voitiin pandemian vakavuutta arvioida jo mielekkäästi ja hahmotella sen talousvaikutuksia. Investoinnit ovat erityisen volatiili BKT:n kysyntäerä ja siksi tavanomaisinakin aikoina yksi vaikeimmista ennustettavista. Pandemian takia oli kuitenkin melko suoraviivaista päätyä siihen, että investoinnit supistuvat, koska talouden oletettiin supistuvan merkittävästi. BKT:n ja investointien vuosikasvuasteen etumerkki on usein sama. Investointien supistumista puolsivat muutkin seikat kuten epävarmuus tulevasta. Jälkikäteen on hämmästeltävä, että investoinnit supistuivat vain 0,3 prosenttia talouden supistuessa 2,3 prosenttia.

Ennustekilvassa menestyy, jos onnistuu ennustamaan, mitä Tilastokeskus ennustaa.

Pandemian alussa oli epäselvää, miten valtio reagoisi kriisiin. Valtio päätyi suurelta osin tukemaan yrityksiä. Lisäksi julkiset investoinnit kasvoivat merkittävästi vuonna 2020. Näitä investointihankkeita olisi voinut joka tapauksessa osua vuodelle 2020, mutta oletettavasti investointeja lisättiin myös elvyttämään taloutta. Ennusteessakin arvioitiin, että julkisen sektorin investoinnit kasvavat kriisin takia, mutta kokoluokka arvioitiin väärin. Julkiset investoinnit kasvoivat niin paljon, että yksityisten investointien selvä supistuminen ei riittänyt siihen, että investoinnit yhteensä olisivat supistuneet merkittävästi.

Suomessa ei ole tavanomaista, että julkisia investointeja lisättäisiin näin merkittävästi talouden supistuessa. Onkin myönnettävä, että julkisen sektorin agentti yllätti talouspovaajan.

Miten meni?

Pieleen meni!

Pieleen meni! Vai menikö? Vielä keväällä 2021 Tilastokeskuksen lukujen mukaan investoinnit olisivat supistuneet selvästi, joskaan eivät aivan yhtä paljon kuin oli keväällä 2020 ennustettu. Vasta kesän 2021 vuositilinpidon julkaisussa julkiset investoinnit tarkentuivat valtavasti ja kasvua olikin yli 10 prosenttia.

Tilastokeskus tarkentaa kansantaloudentilinpidon lukuja vielä vuosia ensimmäisten julkistusten jälkeen. Tämä on tärkeää, jotta lopulta tilastot kertovat oikean kuvan taloudesta tiettynä aikana. Yleensä tarkennukset ovat aluksi suurempia ja myöhemmin muutokset ovat enää pieniä. Valtaosin tarkennukset eivät myöskään ole näin dramaattisia.

Tällä kertaa kuitenkin tätä merkittävää tarkennusta ei ollut vielä tiedossa silloin, kun talousennusteet pantiin Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun toimesta paremmuusjärjestykseen. Tuolloin pätikin ennusteenlaatijoiden keskuudessa tunnettu viisaus – ennustekilvassa menestyy se, joka onnistuu ennustamaan tarkimmin sen, mitä tilastokeskus ennustaa. Onneksi säännöt ovat samat kaikille ja voitto tuli oikeaan osoitteeseen. No, kilvassa toki arvioidaan monia muitakin eriä investointien lisäksi.