Verot alas, mutta ei ihan vielä
VEROTUSTA EI VOIDA merkittävästi alentaa lähivuosina.
Näiden sanojen kirjoittaminen sattuu sydämeeni. Olenhan jo vuosia vaatinut kohtuullisempaa verotusta eräänlaisena markkinaliberalismin matkasaarnaajana.
En ole luopunut uskostani. Olen edelleen sitä mieltä, että verot ovat Suomessa korkeita. Niitä on paljon. Tuloverojen lisäksi meitä painavat lukuisat välilliset verot. Yritysten verot kohdistuvat nekin lopulta ihmisiin. Järeät eläkemaksut nappaavat ison siivun jäljelle jäävistä tuloista.
Kireästä verotuksesta on haittaa. Työtä, investointeja ja innovaatioita jää tekemättä, kun verotus tekee niistä kannattamattomia. Hyödyllisiä tietoja ja taitoja jää hankkimatta samasta syystä. Lahjakkaat ihmiset päättävät menestyä Suomen sijasta jossakin muualla.
Korkeat verot tarkoittavat myös sitä, että valtion tarpeet syrjäyttävät yhä useammin yksilöiden omat päämäärät.
Kaikki tämä on yhä totta. Julkisen talouden tilanne on kuitenkin nyt aivan karmea.
MENOT SEN KUN kasvavat väestön ikääntyessä. Sen päälle puolustukseen uppoaa miljardeja lisää ikävän naapurimme vuoksi. Mojovaksi kasvaneen julkisen velan korot pitää maksaa.
Seurauksena on, että julkiset menot ovat paljon tuloja suuremmat. Ero on pakko kuroa umpeen suhteellisen nopeasti. Edes nyt toivottavasti alkanut talouskasvun aikakausi ei poista ongelmaa, vaikka ehkä vähän lievittääkin sitä.
Umpeen kurominen tarkoittaa merkittäviä menoleikkauksia. Leikkauksista huolimatta verotuksen alentamiselle ei kuitenkaan jää tilaa. Sydämeni tuskasta huolimatta matalamman verotuksen ja pienemmän valtion tavoitetta on siksi lykättävä muutamalla vuodella.
Samaan hengenvetoon on todettava, ettei verotuksen loputon kiristäminen voi olla ratkaisu julkisen talouden ongelmaan. Jäljellä ei kerta kaikkiaan ole kohteita, joita voitaisiin verottaa vielä nykyistä rankemmin ilman haittojen suhteetonta lisääntymistä. Erityisesti Suomen liian harvoja rikkaita verottamalla ei pitkälle pötkitä. Haaveilu leikkausten välttämisestä on yhtä turhaa kuin verotuksen roimasta alenemisesta.
Verotusta kannattaa toki uudistaa. Juuri koska verotus on niin kireää, on tärkeää verottaa fiksusti. Verotetaan vähän enemmän maata, vähän vähemmän työtä. Nippaistaan eläkkeistä ja alennetaan tuloveroa. Taloustiede tarjoaa hyviä neuvoja verotuksen parantamiseen. Noudatetaan niitä.
IKÄVÄ TOSIASIA kuitenkin säilyy. Verotus pysyy korkeana.
Joudun siis tinkimään haaveistani julkisen talouden tasapainottamisen vuoksi. Pientä lohtua tarjoaa se, että muidenkin haaveet tulevat kaatumaan. Me oikeistolaiset äänestäjät joudumme nielemään kireän verotuksen, vasemmistolaiset leikkauksia.
Seuraavalla hallituskaudella murskataan kaikkien unelmia.
Seuraavalla hallituskaudella murskataan siis kaikkien unelmia. Yhteiskuntarauhan kannalta olisi parasta, että murskaajana olisi mahdollisimman laajaa kannatusta nauttiva hallitus. Hallitus, joka pystyisi paitsi tekemään päätöksiä myös perustelemaan niitä eri yhteiskuntaluokkiin kuuluville ja eri tavalla ajatteleville ihmisille.
Kunhan julkinen talous saadaan kuntoon, lupaan jatkaa saarnaamista rajoitetun valtion ja alhaisemman verotuksen iloista.
HEIKKI PURSIAINEN
ekonomisti, VTT
