Valtio-omisteiset sijoitusrahastot muokkaavat globaalia taloutta

• Mika Maliranta jatkaa OECD:n toimiala-analyysin työryhmän puheenjohtajana myös vuonna 2026

  Laboren johtaja Mika Maliranta jatkaa OECD:n toimiala-analyysityöryhmän WPIA:n hallituksen puheenjohtajana myös vuonna 2026. Tehtävässä hän on keskeisessä roolissa tuottamassa kansainvälisesti vertailukelpoista tutkimustietoa teollisuuspolitiikasta, yritysdynamiikasta ja talouden resilienssistä – tietoa, jolla on suora merkitys Suomen kilpailukyvyn ja talouskasvun vahvistamiselle.

LABOREN OMIA JULKAISUJA

• Yrittäjäperheiden lapset ryhtyvät useammin yrittäjiksi – mutta eivät menesty muita paremmin

  Laboren, Tampereen yliopiston ja VATT:n yhteistutkimus osoittaa, että yrittäjäperheiden lapset ryhtyvät Suomessa muita useammin yrittäjiksi, mutta vanhempien yrittäjyystausta ei keskimäärin selitä yritysten parempaa menestystä. Yritysten tuottavuus ja työpaikkojen luominen ovat vahvemmin yhteydessä yrittäjien omiin tuloihin ennen yrittäjäksi ryhtymistä kuin perhetaustaan.

  Tutkimus perustuu koko väestön kattaviin rekisteriaineistoihin ja analysoi yrittäjäksi siirtymistä, tulokehitystä sekä yritysten menestystä pitkällä aikavälillä. Tutkimus on julkaistu kansainvälisesti arvostetussa vertaisarvioidussa Journal of Labor Econo­mics -tiedejulkaisussa.

  Julkaisun tiedot

  Juuti, T., Harju, J. & Matikka, T. (2026), Selection into Entrepreneurship, Income Mobility and Firm Performance, Työn ja talouden tutkimus LABORE, Työpapereita 358.

• Suomen yritysdynamiikka on kiihtynyt – kasvuyritysten työllisyysosuus Yhdysvaltoja suurempi

  Laboren analyysi osoittaa, että yritysrakenteiden uudistuminen on ollut Suomessa 2010-luvulla vilkkaampaa kuin Yhdysvalloissa. Työpaikkoja on syntynyt ja tuhoutunut Suomessa nopeammin, ja erityisesti orgaanisesti kasvaneiden yritysten työllisyysosuus on kasvanut ripeästi samaan aikaan kun vastaava osuus on Yhdysvalloissa pienentynyt.

  Tulokset viittaavat siihen, että suomalaisessa yrityskentässä on edelleen merkittävää kasvupotentiaalia, mikäli rahoitus ja markkinarakenteet tukevat yritysten skaalautumista. Työpaikkojen synty johtuu ennen kaikkea nuorista yrityksistä. Analyysi perustuu laajoihin yritys- ja rekisteriaineistoihin ja tarkastelee yritysten syntymistä, kasvua ja poistumaa pitkällä aikavälillä.

  Julkaisun tiedot

  Fornaro, P. & Maliranta, M. (2026), Kasvuyritykset ja yritysdynamiikka: Suomi–USA-vertailu, Työn ja talouden tutkimus LABORE, Analyysi 2026/7.

• Kasvuharppaus vaatii nyt osaavaa työvoimaa ja osaavaa omistajuutta

  Labore ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ovat julkaisseet yhteisen kirjan Kansantalouden ja yritysten kasvuharppaus: Innovoinnissa ja rahoituksessa aihetta rationaaliseen optimismiin. Kirja kokoaa tuoreen tutkimustiedon Suomen pitkään jatkuneesta heikosta talouskasvusta – ja ennen kaikkea siitä, miksi pysähtyneisyyden taakse kätkeytyy merkittävää kasvupotentiaalia.

  Tutkijoiden mukaan Suomi ei ole ajautunut pysyvään matalan kasvun loukkuun. Talouden pinnan alla on jo pitkään tapahtunut innovatiivisten yritysten nousua, ja yritysdynamiikka on monin paikoin vertailukelpoista jopa Yhdysvaltojen kanssa. Kasvun esteet liittyvät ennen kaikkea rahoitusrakenteisiin, osaamiseen ja omistajuuden muotoihin.

  Kirja korostaa STEM-osaamisen, aineettomien investointien, kireän kilpailun sekä työmarkkinoiden liikkuvuuden merkitystä. Lisäksi siinä esitetään, että Suomen tulisi siirtyä pankki- ja julkisvetoisesta rahoitusjärjestelmästä kohti pääomarahoitteista mallia, jossa aktiivinen ja osaava omistajuus tukee yritysten kasvua ja uudistumista.

  Julkaisun tiedot

  Maliranta, M. & Rouvinen, P. (2026), Kansantalouden ja yritysten kasvuharppaus: Innovoinnissa ja rahoituksessa aihetta rationaaliseen optimismiin, Laboren kirjoja 2, Helsinki 2026.

MUUALLA JULKAISTUJA TUTKIMUKSIA

• Sairaat arvostavat euroja enemmän

  Kansainvälisessä Health Econo­mics­­ -tutkimusjulkaisussa julkaistu tutkimus osoittaa, että sairastuminen heikentää merkittävästi ihmisten kokemaa hyvinvointia ja muuttaa tulojen merkitystä: jokainen lisäeuro parantaa hyvinvointia sairaana enemmän kuin terveenä. Havainto on erityisen vahva pienituloisilla ja haastaa käsityksiä siitä, millainen optimaalisen sairausvakuutuksen tulisi olla.

  Julkaisun tiedot

  Kanninen, O., Böckerman, P. & Suoniemi, I. (2025), Income–Well-Being Gradient in Sickness and Health, Health Economics.

• Teollisuuspolitiikka palaa – mitä Suomi valitsee?

  Teollisuuden palkansaajien ja Työeläkevakuuttajat Telan tilaama analyysi tarkastelee teollisuuspolitiikan paluuta Suomeen ja Eurooppaan. Tutkimus osoittaa, että Suomen resursseja hajauttava teollisuuspoliittinen linja poikkeaa olennaisesti EU:n resursseja keskittävästä strategiasta. Lisäksi EU pyrkii tekemään työelämästä houkuttelevampaa, mutta Suomen strategia tähtää työttömyyden houkuttelevuuden vähentämiseen.

  Julkaisun tiedot

  Kiema, I. & Koistinen, J. (2025), Uutta kasvua etsimässä, TP ry & Edistys, Analyysi 2/2025.