1. T&Y-lehti
2. Miten mitata muutoksia nuorten miesten itseluottamuksessa?

Miten mitata muutoksia nuorten miesten itseluottamuksessa?

Puolustusvoimien p-koe kertoo, miten miesten kyvyt ovat ajan saatossa muuttuneet. Refereen opastuksella tutkijat ankkuroivat muutokset myöhemmän iän palkkatuloihin.

Helsingin yliopiston julkistalouden professori Roope Uusitalo kertoo:

Ihmisten älykkyystestillä mitattavat kognitiiviset kyvyt nousivat pitkään väestötasolla. Tätä kutsutaan Flynn-efektiksi sen takia, että alun perin ilmiön dokumentoi älykkyystutkija James Flynn. Se on globaali ilmiö, mutta sittemmin älykkyystestien tulosten nousu on pysähtynyt tai tulokset ovat kääntyneet laskuun.

Se, mistä ei ollut aikaisempaa näyttöä, on se, onko tällaisia samoja trendejä ollut muissa työmarkkinoidenkin kannalta tärkeissä kyvyissä ja taidoissa. Tämä oli vuonna 2017 julkaistun paperimme pihvi. Näytämme, että myös ei-kognitiiviset kyvyt ja taidot, joita työmarkkinoilla arvostetaan, korreloivat positiivisesti esimerkiksi palkkojen tai koulutuksen kanssa. Suomalaiset miehet ovat muuttuneet esimerkiksi vastuullisemmiksi ja sosiaalisemmiksi.

Tämä oli tutkimus, jonka aihe tarkentui ja tekotapa eli aika voimakkaasti vielä tutkimusta tehdessämme. Ensimmäisissä keskinäisissä suunnittelupalavereissamme olin tekemässä vielä tutkimusta, joka olisi keskittynyt ei-kognitiivisten taitojen arvostukseen työmarkkinoilla. Osoittautui kuitenkin, että ruotsalaiset kollegat olivat tekemässä tutkimusta melkein samalla suunitelmalla. Totesimme sitten, että emme lähde kirjoittamaan samaa tarinaa uudestaan.

Sitten totesimme, että meillähän on dokumentoimatta myös perusilmiö populaatiotasolla mitattujen ominaisuuksien muutoksesta. Lähdimme selvittämään asiaa hyödyntämällä Puolustusvoimien psykologista testiä eli peruskoetta, jonka kaikki varusmiehet tekevät. Aineistoomme kuului liki 420000 miestä, eli 79 prosenttia vuosien 1962 ja 1976 välillä syntyneistä.

Puolustusvoimat luovutti meille aineiston, joka vietiin Tilastokeskuksen silloiseen tutkijapalveluun, jossa se yhdistettiin sosiaaliturvatunnuksen avulla Tilastokeskuksen perusrekistereihin, kuten verottajan rekistereihin ja koulutusrekisteriin. Tilastokeskus otti sen jälkeen sosiaaliturvatunnukset pois datasta, jotta henkilöiden tietoturva säilyi, ja pisti datan palvelimelleen meidän käytettäväksemme.

Peruskoe on uusittu kaksi kertaa sen jälkeen, kun aineistomme on kerätty. Se oli yksi syy, miksi saimme aineiston aikanaan käyttöömme: emme vaarantaneet testisalaisuutta, koska nykyinen testi ei ole sama kuin ennen.

Syyt ja seuraukset epävarmoja

Tämä on käsittämättömän yksinkertainen artikkeli. Halusimme yksinkertaisesti mitata sitä, miten suomalaisten nuorten miesten kyvyt ovat muuttuneet yli ajan. Käytännössä me laskimme keskiarvoja ja totesimme, että niiden mukaan suomalaisten miesten ei-kognitiivisia kykyjä mittaavat testitulokset ovat parantuneet ajan saatossa.

Osalla käyttämistämme mittareista on ennustekykyä, mutta ei voi sanoa, että kyse olisi syystä ja seurauksesta. Esimerkiksi itseluottamus on yksi ominaisuus, jonka korrelaatio työelämässä menestymistä kuvaavien mittareiden kanssa on korkea, mutta ei voi sanoa, että itseluottamusta buustaamalla voisi kasvattaa omia tulojaan. Yhteys saattaa johtua siitä, että menestys kaksikymppisenä vaikka koulussa tai deittimarkkinoilla on selittänyt itseluottamusta kaksikymppisenä, ja vastaavasti samat syyt ruokkivat tulojen kehitystä työelämässä.

Poikkeuksellisen hyvä referee

Erittäin hyvässä referee-raportissa kysyttiin, miksi me mittaamme näitä tuloksia keskihajontayksiköissä. Että ei ketään kiinnosta se, miten joku testitulos muuttuu vaikka kaksi pistettä, jos sillä ei ole mitään skaalaa. Tulokset pitäisi ankkuroida johonkin. Se on ollut kestävimpiä oppeja, mitä tämän tutkimuksen aikana saimme.

Loppujen lopuksi päädyimme selittämään testituloksilla ihmisten palkkatuloja 35-vuotiaana. Voi kuulostaa vähän kornilta, että mitataan vaikka verbaalista lahjakkuutta euroina, mutta yhtä kaikki se antaa meille mittakaavan niille numeroille, mistä puhutaan. Esimerkiksi X pisteen nousu itseluottamusta kuvaavassa mittarissa tarkoitti Y euroa suurempaa palkkaa 35-vuotiaana.

Toinen refereen opettama temppu liittyi siihen, että suurin piirtein kukaan muu kuin suomalaiset miehet eivät tiedä, miten Suomen armeijan mittauksiin pitäisi suhtautua.

Olimme etsineet Markus Jokelan tätä projektia varten tuomaan psykologian ymmärrystä, ja hänellä sattuikin olemaan valmiina vastaajapaneeli, jota oli käyttänyt muissa tarkoituksissa. Sekoitimme armeijan testin ja tunnettujen psykologisten testien kysymyksiä keskenään ja annoimme Markuksen vastaajapaneelille vastattavaksi. Sen jälkeen pystyimme sanomaan jotakin siitä, mitä Suomen armeijan testit mittaavat verrattuna paljon tunnetumpiin psykologisiin testeihin.

Referee-prosessia pidetään usein aika tylsänä ja puuduttavana, mutta ikinä minulla ei ole ollut näin hyvää referee-prosessia kuin tämän paperin yhteydessä. Opimme järkyttävän paljon.

Ja kyllä refereetkin sitten kiittelivät raportissaan, että kirjoittajat olivat tehneet revisionsa harvinaisen hyvin.

Naisia emme ymmärrä vieläkään

Ilmeisin ongelma aineistossamme on se, että se koskee vain miehiä. Naisia emme ymmärrä edelleenkään. Ja kun mittaamme miesten ominaisuuksia 19–20-vuotiaana, oikeastaan haluaisimme tietää, kuinka stabiileja ominaisuudet ovat. Olisin erityisesti halunnut tietää, ovatko ihmisten ominaisuudet samantapaisia vielä 35-, 45- tai 55-vuotiaana.

Kun mittaamme miesten ominaisuuksia 19–20-vuotiaana, oikeastaan haluaisimme tietää, kuinka stabiileja ominaisuudet ovat.

Ei sitäkään mahdotonta olisi selvittää, mutta työlästä. Meillä oli yksi innovaatiokin, jota jossain vaiheessa Puolustusvoimille tarjosimme, että miten olisi, jos järjestäisi uusintatestin kertausharjoituksissa. Että eikö teitä kiinnostaisi, miten reservimme voi siihen verrattuna, miten samat miehet voivat kaksikymppisenä? Ehdotus ei ottanut tulta alleen silloin. Puolustusvoimat oli sitä mieltä, että kertausharjoituksissa on aika paljon puuhaa muutenkin.