1. T&Y-lehti
2. Mistä julkisista palveluista veronmaksaja on valmis maksamaan?

Mistä julkisista palveluista veronmaksaja on valmis maksamaan?

Kokeellisella kyselytutkimuksella voidaan selvittää ihmisten mielipiteitä luotettavammin kuin perinteisillä kyselytekniikoilla. Aluillaan olevassa hankkeessa tutkitaan, mitä ihmiset olisivat valmiita maksamaan julkisista palveluista.

Laboren tutkija Sami Jysmä kertoo:

”Kiinnostuin vuonna 2022 kiinteistöverouudistuksesta, joka Suomessa oli ollut suunnitteilla jo pitkään. Uudistuksessa kiinteistöveron määrät olisivat nykyistä kiinteämmin suhteessa johonkin markkinahinnan tapaiseen. Veron määrää kiinteistön verotusarvo, jonka nykyinen laskentatapa on usein jäänyt jälkeen markkinahinnoista.

Huomasin, että uudistus aiheuttaisi suhteellisen suurta vaihtelua todellisissa kiinteistöveroasteissa kiinteistöjen omistajien välillä. Olimme jutelleet Harvardissa apulaisprofessorina tuolloin työskennelleen Winnie van Dijkin kanssa ennenkin siitä, miten veromuutokset vaikuttavat ihmisten äänestyskäyttäytymiseen. Ehdotin Winnielle, että kokeellinen kyselytutkimus voisi olla mahdollinen tapa selvittää, miten kiinteistöverouudistus vaikuttaa ihmisten äänestyspäätöksiin.

KOKEELLISET KYSELYTUTKIMUKSET (erityisesti conjoint-analyysi, conjoint analysis) ovat yleistyneet muutaman viime vuoden aikana taloustieteessä aika nopeasti.

Ne tarjoavat luotettavampaa tietoa kuin perinteiset kyselytekniikat, joissa kysytään asioista suoraan: miten paljon arvostat vaikkapa presidenttiehdokkaan tiettyjä ominaisuuksia asteikolla 1–10. Jos kysyisi ihmisiltä suoraan esimerkiksi ehdokkaan ihonvärin merkityksestä, monelle olisi hankalaa vastata suosivansa valkoihoista mustaihoisen sijaan, vaikka oikeasti ajattelisi niin. Tätä kutsutaan sosiaalisen suotavuuden taipumukseksi.

Kokeellisessa kyselytutkimuksessa vastaajille tarjotaan esimerkiksi kaksi kuvitteellista presidenttiehdokasta, joista pitää valita toinen. Ehdokkaille arvotaan useampi eri ominaisuus: vaikka kotiseutu, ulkopoliittinen kokemus ja etninen tausta. Yksittäisen vastaajan preferensseistä ei tältä pohjalta voi sanoa mitään: emme tiedä, minkä verran hänen päätökseensä vaikutti mikäkin ehdokkaan ominaisuuksista. Mutta kun vastaajia on monta, pystymme varsin yksinkertaisen regressioanalyysin avulla selvittämään, mitä ominaisuuksia vastaajat arvostavat eniten.

Kokeelliset kyselytutkimukset ovat olleet esimerkiksi markkinatutkimuksessa käytössä jo pitkään. Taloustieteessä ja vaikka politiikan tutkimuksessa niitä on kuitenkin alettu hyödyntää kunnolla vasta kymmenen viime vuoden aikana.

Tiede on aika siiloutunutta, ja vaikka jokin menetelmä on keksitty yhdellä alalla useampi vuosikymmen sitten, se ei tarkoita, että menetelmä hoksattaisiin heti myös muilla aloilla. Taloustieteen puolella menetelmän yleistymiseen on vaikuttanut Hainmuellerin, Hopkinsin ja Yamamoton vuonna 2014 julkaisema tutkimus, jossa he pohtivat, mitä menetelmästä pitäisi ajatella taloustieteessä yleistyneen kausaalipäättelyn (causal inference) kehikossa.

MEILLÄ OLI WINNIEN KANSSA ajatuksena tutkia kiinteistöverouudistuksen vaikutuksia ihmisten äänestyskäyttäytymiseen sekä ennen että jälkeen uudistusta. Idea oli muuten hyvä, mutta kiinteistöveroaste on Suomessa niin matala, että vaikka uudistuksen aiheuttamat muutokset olisivat suhteellisesti aika isojakin, veron absoluuttinen määrä on tavalliselle tallaajalle niin pieni – ehkä muutaman satasen – että uudistus tuskin näkyisi kyselyssä merkittävästi.

Noin puoli vuotta myöhemmin satuin kuitenkin kuulemaan Laboren käytävällä, kun Karhusen Hannu ja Kannisen Ohto puhuivat mahdollisesta tutkimusaiheesta. Professori Ari Hyytinen on Laborella tutkimusneuvonantajana, ja hän oli keksinyt, että Laboren profiiliin voisi sopia kartoittaa, miten ihmiset ovat valmiita maksamaan erilaisista julkisista palveluista.

Julkisten palveluiden arvottaminen on hankalaa, koska niille ei ole markkinahintaa.

Julkisten palveluiden arvottaminen on hankalaa, koska niille ei ole markkinahintaa. Esimerkiksi bruttokansantuotetta muodostettaessa niille lasketaan hinta kustannusperustaisesti. Emme siis tiedä, olisivatko ihmiset valmiita maksamaan niistä enemmänkin, jolloin palveluiden markkinahinta voisi olla suurempi. Jos ihmiset joutuisivat kyselyssä erilaisissa skenaarioissa valitsemaan palveluille hintoja veronmaksun muodossa, niille saataisiin laskettua ikään kuin markkinahinta.

Hannu ja Ohto puhuivat Arin ideasta ja siitä, miten conjoint-analyysi toimii. Menin juttelemaan heidän kanssaan ja kerroin minun ja Winnien kaatuneesta projektista, ja miten sitä varten miettimääni yhdistelmää aidosta reformista ja kokeellisesta kyselystä voisi hyödyntää tässä tapauksessa.

Siitä se lähti. Tutkimusideat syntyvät usein juuri näin: jutellaan niitä näitä. Rahoitushakemus on tarkoitus jättää kevättalvella, ja rahoittajan vastaus selvinnee kesään mennessä.

UUDESSA HANKKEESSA on kolme projektia, joista ensimmäinen käsittelee suomalaisten halukkuutta maksaa julkisista palveluista, toinen tyytyväisyyttä julkisiin palveluihin ja kolmas on pitkittäistutkimus suunnitellusta sosiaaliturvauudistuksesta. Hankkeen päähakijaksi tuli Petri Böckerman, jolla on paljon terveystaloustieteen osaamista. Rahoitushakemusta on valmistellut pitkälti Hannu Karhunen, ja minun lisäkseni ryhmässä ovat mukana myös Ohto Kanninen, Milla Nyyssölä ja Eetu Isotalo Laborelta, politiikan tutkijat Isak Vento ja Jaakko Hillo sekä Ari Hyytinen tieteellisenä neuvonantajana.

Kokeellista kyselytutkimusta on tarkoitus hyödyntää kaikissa osaprojekteissa. Esimerkiksi ihmisten maksuhalukkuutta käsittelevässä projektissa vastaajille esitettäisiin aina kahta vaihtoehtoa: ensimmäisessä rahoitettaisiin vaikkapa terveyskeskuksien päivystystoimintaa tietyllä nykyistä suuremmalla summalla ja toisessa vanhuspalveluita vähän pienemmällä. Samalla vastaajalle kerrottaisiin, miten rahoitusmuutokset vaikuttaisivat hänen omaan verotaakkaansa. Näistä kahdesta satunnaisesti arvotusta vaihtoehdosta vastaajan pitäisi valita mieluisampi.

Kun vastauksiin yhdistetään taustatietoja ihmisistä, pystymme toivottavasti näkemään, miten esimerkiksi varallisuus, omat kokemukset julkisista palveluista tai luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin ovat yhteydessä ihmisten veronmaksuhalukkuuteen. Tällaisen tiedon avulla pystyttäisiin arvioimaan, miten ihmiset ovat halukkaita maksamaan erilaisista uudistuksista. Meillä ei ennestään ole tästä luotettavaa tietoa oikeastaan ollenkaan.”