Mikroilmasto vastaan asuntopolitiikka
Kaupunkien maankäyttöön vaikuttavat asuntopoliittiset tavoitteet, sanoo eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen ja luonnontieteilijä Mai Kivelä.
Jotkin kaupungit pyrkivät tiivistämään ja lisärakentamaan, vaikka puitten kaatamisen on todettu pahentavan lämpösaarekkeita. Onko eduskunnan ympäristövaliokunnalla työkaluja/haluja puuttua tähän?
Jos vaihtoehtona on, että raivataan uutta luontoa lisärakentamiselle, niin usein silloin kaatuu vielä enemmän puita kuin tiivistämällä olemassa olevaa kaupunkia. Tutkimus näyttää, että tiiviimpi kaupunkirakenne vähentää liikenteen päästöjä, mutta että myös kaupungeissa pitäisi olla 30 prosenttia viherpeitteisyyttä, jotta luonto- ja ilmastokriisejä ja niiden vaikutuksia kaupungin ihmis- ja eläinasukkaille voidaan hillitä.
Ympäristövaliokunta voi osaltaan kiinnittää asiaan huomiota omissa kannanotoissaan ja edellyttää hallitusta toimimaan. Esimerkiksi ekologinen kompensaatio olisi tapa hyvittää rakentamisen haittoja. Keskeistä on kuitenkin se, mitä on sovittu hallituspuolueiden kesken hallitusohjelmassa.
Miten maatalouden omaa energiantuotantoa ja sitä kautta energiaomavaraisuutta voidaan parantaa?
Lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja energiatehokkuutta; tuulivoimalat, aurinkopaneelit ja biokaasu. Yksi tapa on käyttää jouto- tai metsämaata vuokraamalla sitä tuulivoiman käyttöön. Tätä myös jotkin isot metsäyhtiöt ja Metsähallitus tekevät itsekin omilla maillaan. Investointeja energiaomavaraisuuteen voidaan edistää sekä EU-tasolla että kansallisesti lisäämällä tukia ja poistamalla hallinnollisia esteitä.
Voisiko vesipula koskaan olla ongelma myös Suomessa?
Ilmastonmuutoksella on arvaamattomia vaikutuksia. Vaikka Suomella on moneen maahan nähden hyvät vesivarat, on Suomessakin kärsitty alueellisesta kuivuudesta. Ihmisen näkökulmasta oleellista onkin, onko vesi jakautunut tasaisesti tarpeen mukaan. Me myös pahennamme vesipulasta kärsivien alueiden kuivuutta tuomalla Suomeen vesi-intensiivisiä tuotteita eli piilovettä meitä paljon kuivemmilta alueilta. Ylivoimaisesti suurin osa makeasta vedestä käytetään maataloudessa, joten esimerkiksi kasvipohjainen ruokavalio säästää vettä.
Kirjoittaja
- Susanna Bell
- T&Y-lehden toimituspäällikkö
- Puh. +358-40 940 2833
- susanna.bell@labore.fi