Korkojen ennustamisen sietämätön vaikeus
Valtiovarainministeriön kansantalousosasto ennustaa kolmen kuukauden euriborin sekä Suomen valtion 10-vuotisen lainan korkoja. Ennustejakso ulottuu lyhyen aikavälin ennustejakson lisäksi keskipitkälle aikavälille. Esimerkiksi syksyllä 2022 korkoja ennustettiin jaksolle 2022–2026.
Kuvio 1. 3 kk Euribor 2020–2022
Viime vuosina korkomarkkinoilla kehitys on ollut sangen tasaista muutosten ollessa hyvin vähäisiä. Erikoisuutena mainittakoon negatiiviset nimelliskorot. VM ennusti kuitenkin jo tuolloin johdonmukaisesti korkojen kääntyvän nousuun jossain vaiheessa ennustejaksoa. Tuo käänne tapahtuikin sitten vuonna 2022, ks. kuviot. Kuvioissa 1 ja 2 punainen pystyviiva kuvaa kesän 2022 ennustelukujen kiinnityspäivää, ruskea vastaavasti syksyn kiinnityspäivää. Erityisesti kuviosta 2 näkyy, miten korkouran kiinnittämisen ajankohta osuu ikävällä tavalla käännepisteeseen.
Kuvio 2. Suomen 10-vuotisen valtionlainan korko 2020–2022
Kuluvana vuonna korkojen ennustaminen onkin ollut huomattavasti haastavampaa kuin viime vuosina. Taustalla on inflaation kiihtyminen, minkä taustalla on ollut pahimman korona-ajan jälkeen purkautunut patoutunut kulutustarve, logistiikkaongelmat maailmankaupassa sekä Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama energian hinnan nousu. Korkouran jyrkkyys on ollut vaikeasti ennustettavissa, ja ennustekierrokselta toiselle on jouduttu jyrkentämään ennusteuria.
Korkoennusteella on oleellinen merkitys julkisyhteisöjen korkomenoennusteelle. Korkoennusteella on myös vaikutusta joihinkin julkisyhteisöjen tuloihin. Esimerkiksi työeläkelaitosten omaisuustulojen ja korkotulojen lähdeveron arviot riippuvat vahvasti oletetusta korkourasta.
Valtion budjettitalouden korkomenoennusteen laskee Valtiokonttori korkoennusteiden ja budjetin arvioidun nettoluotonannon perusteella. Kansantalousosasto hyödyntää Valtiokonttorin laskelmaa myös kansantalouden tilinpidon mukaisten korkomenojen ennusteiden laadinnassa.
Revisiot ovat olleet isoja
Korkojen nopea kasvu on merkinnyt myös korkomenojen nopeaa kasvua ennusteissa. Korkoennusteen muutoksen vaikutusta omaisuusmenojen ennusteeseen voi helposti havainnoida vertaamalla talviennusteen 2021 ennustetta uusimpaan, tämän vuoden syksyn ennusteeseen. Julkisyhteisöjen korkomenot vuonna 2023 ovat syksyn ennusteessa 1,1 miljardia euroa suuremmat ja vuoden 2026 lopussa jo 2,6 miljardia euroa suuremmat kuin vajaata vuotta aiemmin. Revisiot ovat suuria ja vuoden 2023 revisio vastaa esimerkiksi ajoneuvoveron kertymäarviota ja vuoden 2026 korkomenojen kasvu vastaa valtion rahoitusta yliopistojen toimintaan ja opintorahaan ensi vuonna.
Kuvio 3. Omaisuusmenot (S13 D4K) 2011–2026
Kuluvan vuoden aikana on opittu, että rahalla on taas (positiivinen) hinta ja tuo hinta on noussut nopeasti. Velkaantumisella on väliä, sillä korkomenot joudutaan kattamaan joko lisävelalla tai tulojen ja menojen sopeutuksella. Miljardin euron yllätys missä tahansa menoerässä on mittava ja tuskin edes on mahdollinen muissa kuin korkomenoissa. Koska arvioimme tulevaa vuotta, emme tarkalleen vielä tiedä, mihin korkomeno lopulta asettuu. Se voi olla arviotamme suurempi tai pienempikin. Jäämme siis vielä odottamaan lopputulosta.
Jenni Pääkkönen & Jussi Huopaniemi & Jukka Hytönen
Jenni Pääkkönen on finanssineuvos, Jussi Huopaniemi neuvotteleva virkamies ja Jukka Hytönen erityisasiantuntija valtiovarainministeriön kansantalousosastolla.
