1. T&Y-lehti
2. Demografinen käänne muuttaa talouden suunnan

Demografinen käänne muuttaa talouden suunnan

Demografia on vaikuttanut merkittävästi viime vuosikymmenten talouskehitykseen, mutta jatkossa kaikki tulee muuttumaan: matalan inflaation ja alhaisten korkojen aikakausi päättyy, palkansaajien neuvotteluvoima kasvaa ja talouskasvu hidastuu entisestään.

Tämä on tiivistettynä tämän, vuoden 2020 loppupuolella julkaistun teoksen pääteesi. Siinä käydään läpi erityisesti vuosien 1990–2020 taloudellisia trendejä ja luodaan katsaus tulevaisuuteen demografisten ennusteiden valossa. Kirjoittajat ovat pitkän linjan talousosaajia. Charles Goodhart on Englannin keskuspankin rahapoliittisen komitean entinen jäsen ja London School of Economicsin emeritusprofessori ja Manoj Pradhan ”Talking Heads Macro”-tutkimuslaitoksen perustaja ja pääekonomisti.

Erityisesti arvio inflaation paluusta ja korkotason noususta ei istu valtavirran ajatteluun, ja siihen pohjautuu kirjan Suomessakin saama laaja huomio.

Kirjan alussa kuvataan lähihistorian demografisen kehityksen sekä Kiinan ja Itä-Euroopan integroitumisen vaikutuksia globaaliin työn tarjontaan ja talouteen. Seuraavaksi luodaan katsaus demografisiin ennusteisiin ja arvioidaan ikääntymisen ja työikäisen väestön vähenemisen suoria taloudellisia vaikutuksia. Yksi kokonainen luku tarkastelee muistisairauksien merkitystä ikääntyvissä yhteiskunnissa.

Kirjan keskivaiheilla päästään sen kiistanalaisimpaan sanomaan, inflaation ja reaalikorkojen ennustettuun nousuun. Päätelmä inflaation kiihtymisestä perustuu ensinnäkin työikäisen väestön osuuden ennustettuun pienenemiseen, mikä nostaa työntekijöiden neuvotteluvoimaa ja luo palkkoihin ja hintoihin nousupaineita. Toisekseen säästämisen ennustetaan olevan investointeja vähäisempää kaikilla talouden sektoreilla, mikä myös pitää inflaatiopaineet koholla. Pitkälti samoista syistä kuin inflaation odotetaan kiihtyvän pitkien reaalikorkojen povataan nousevan (lähi)tulevaisuudessa.

Palkansaajien neuvotteluvoima kasvaa hiipuvan talouskasvun keskellä.

Kirjan jälkipuoliskolla palataan demografian vaikutuksiin palkansaajien näkökulmasta. Työn tarjonnan globaalin kasvun vuoksi matalapalkkaiset teollisuustyöpaikat siirtyivät kehittyviin talouksiin, mikä heikensi työntekijöiden neuvotteluvoimaa, hidasti palkkakehitystä ja kasvatti tuloeroja teollisuusmaissa ja johti populismin nousuun Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Kehitys on kuitenkin nyt tulossa tiensä päähän.

Viimeiset luvut käsittelevät inflaation kiihtymisen ja reaalikorkojen nousun potentiaalisia vaikutuksia. Laajamittainen velkaantuminen lähes kaikissa kehittyneissä ja nousevissa talouksissa tulisi tekemään tilanteen vaikeaksi velallisille. Raha- ja finanssipoliittisten päättäjien väliset ristiriidat lisääntyisivät. Kirjoittajat esittävät myös ratkaisuja, joilla velkaantumisen ongelmia voitaisiin lievittää ja paineita lisävelkaantumiseen estää esimerkiksi verotusta uudistamalla.

Kirja nostaa kattavasti esiin ikääntymisen taloudellisia seurauksia, mikä on ehkä tylsänä pidetty mutta tärkeä aihe. Kirjoittajien mukaan kotitaloudet kärsivät ”likinäköisyydestä ja mielikuvituksen puutteesta” ikääntymisen suhteen, ja todennäköisesti sama haluttomuus katsoa kauas tulevaisuuteen vaivaa myös meitä suomalaisia.

Koska erityisesti inflaatio- ja korkokehitystä koskevien arvioiden taustaoletukset puretaan auki tarkastellen säästämistä ja investointeja sektoreittain, päätelmät ovat alttiita kritiikille, johon kirjassa jo osittain vastataankin. Teos on keskusteleva ja myös inhimillinen, erityisesti puhuessaan muistisairaiden hyvän hoidon merkityksestä.

Aihe ansaitsisi lisähuomiota, mutta se ei kuitenkaan ole aivan niin uusi kuin millainen käsitys teosta lukiessa muodostuu. Esimerkiksi ikääntymisen vaikutuksia Suomen talouteen on jo tutkittu vastaavalla mallilla (Kilponen et al. 2006) kuin uudempi tutkimus (Aksoy et al. 2015), johon kirjoittajat viittaavat ikääntymisen makrovaikutuksista puhuessaan.

Joka tapauksessa kirja on tärkeä ajatusten herättäjä, jossa pohditaan, mitä kaikkea väestön ikääntyminen merkitsee globaalin talouden näkökulmasta, ja mitä tapahtuu, jos matalien korkojen ja inflaation kausi päättyy. Vaikka ikääntyminen tuo eteen monia haasteita, voi sillä olla palkansaajan näkökulmasta positiivisiakin seurauksia.