Yleisradio teilasi Palkansaajien tutkimuslaitoksen ilman asiaperusteita
Maanantaina 23.5. toimittaja Timo Harakka mollasi Ylen A-studiossa Palkansaajien tutkimuslaitosta (PT) ja valtiovarainministeriötä (VM) siitä, että nämä olisivat muita heikompia ennustajia. Harakan mukaan PT:n ja VM:n ennusteet ovat myös aina olleet ääripäissä, vaikka näin on käynyt vain lähinnä syksyllä 2009 ja keväällä 2010. Harakan puheenvuorosta sai sen käsityksen, että PT ja VM olisivat jonkinlaisia häiriköitä, jotka hankaloittavat uuden hallituksen kokoamista.
Palkansaajien tutkimuslaitosta Timo Harakka arvostelee siitä, ettei se ole voittanut kertaakaan Jyväskylän yliopiston antamaa kristallipalloa parhaasta talousennusteesta. Kuitenkin tässäkin kategoriassa, jossa otetaan huomioon mitä moninaisimmat talousluvut, olemme useimmiten sijoittuneet keskitason yläpuolelle. Mutta ennustajia voidaan arvioida myös yksin BKT-ennusteiden perusteella. BKT on keskeisin aktiviteetin tasoa mittaava suure, joka korreloi vahvasti työllisyyden kanssa. PT saikin Jyväskylän yliopistolta parhaan BKT-ennustajan palkinnon (kristallipallon) vuonna 2007. Tässä oli huomioitu viimeisen 10 vuoden ennusteet.
Tämän jälkeen vuoden 2007 nopean kasvunkin ennakoimme lähes kaikkia muita paremmin. Vuoden 2008 hidas kasvu, johon vaikutti syksyllä puhjennut maailmanlaajuinen lama, yllätti meidät niin kuin kaikki muutkin. Vuotta 2008 koskeva BKT-ennusteemme oli lähes kaikkia muita jonkin verran optimistisempi ja sen vuoksi niitä huonompi.
Aluksi myös vuotta 2009 koskevat ennusteemme olivat jonkin verran mediaaniennustetta huonommat (ennen kuin taantuma puhkesi). Mutta tammi-helmikuun vaihteessa 2009 korjasimme BKT-ennusteen reilusti alaspäin -3,7 prosenttiin niin, että tämä ennuste oli ensimmäinen, jossa kasvun uskottiin menevän tuntuvasti miinukselle. Nordea oli toki ennustanut pari viikkoa aiemmin 1,5 prosentin pudotusta. Mutta vasta puolitoista kuukautta tästä, kun ensimmäisen vuosineljänneksen jyrkkä pudotus alkoi tulla näkyviin, tuli uusia talouden jyrkkää alamäkeä povanneita ennusteista. Tätä taustaa vasten emme voi sanoa, että olisimme jotenkin jälkijättöisesti suhteessa muihin rekisteröineet vuoden 2009 jyrkän pudotuksen.
Varsinaisia näkemyseroja talouden suunnasta eri ennustajien välille alkoi syntyä selvemmin vasta siinä vaiheessa, kun alettiin arvioida elpymistä taantumasta. Nämä näkemyserot koskivat myös julkisen sektorin alijäämän korjaantumista. Suhteellisen varhain (1.9.2009) arvioimme, että talous elpyy tuntuvasti jo 2010. Kaiken kaikkiaan vuotta 2010 koskeva BKT-ennusteelle oli mediaania selvästi parempi. Näillä näkymin myös vuotta 2011 koskeva BKT-ennusteemme on keskitasoa parempi. Kaikkihan ovat pikku hiljaa korjanneet tätä vuotta koskevaa ennustetta ylöspäin, niin että ennusteet ovat jo kauttaaltaan yli kolmessa prosentissa, joksi me arvoimme kasvun yltävän jo alun alkaen. Kaiken kaikkiaan laitoksemme saavutuksia BKT-ennustajana voidaan edelleen pitää hyvinä.
Laitoksemme toimi ilmeisesti jonkinlaisena ukkosenjohtimena Harakan kiukulle yleensä ekonomisteja kohtaan ja kaiketi niitä kohtaan, joiden hän arvelee olevan jollakin tavalla vasemmistolaisia. Sitä, että joku ylipäätänsä pitää PT:n tai VM:n näkemyksiä julkisen talouden kestävyysvajeesta tai julkisen talouden rahoitusaseman lähiajan kehityksestä ”äärimmäisinä”, voidaan pitää lähinnä koomisena. Näitä asioitahan on Suomessa arvioinut itsenäisesti lähinnä vain neljä eri tahoa, ja kun kysymys on niinkin herkistä asioista kuin tulojen ja menojen erotuksesta ja todella pitkän aikavälin kehityksestä, arviot voivat poiketa toisistaan hyvin helposti.
Siitä, mistä todella keskustellaan, voi suuri yleisö päästä perille, jos media tätä keskustelua välittää eteenpäin. Näin ei ole käynyt. Nythän valtamedia on tarjonnut vain yhtä näkemystä ja muista on vaiettu. Suomalaisessa yhden totuuden kulttuurissa näkemyserot kaiketi herättävät kummastusta ja eritoten sitä on oudoksuttu, ettei näkemyksemme ole sama kuin VM:llä. Paradoksaalisesti ”virallisesta” kestävyysvajetta ja julkisen talouden vahvistumista koskevasta arviosta on tässä valtakunnassa tullut jonkinlainen uusi tabu, kun kiroilemiseen ja alastomuuteen liittyvät estot on purettu. Niinpä Ylen televisiokanavilla ei ole kerrottu arvioistamme julkisen talouden tilasta tai muista talousnäkemyksistämme, mitä taustaa vasten tämä Harakan purkaus asettuu entistäkin oudompaan valoon. Olemme saaneet sanamme kuuluviin kuitenkin itse asiassa kaikkien isojenkin mediatalojen muilla foorumeilla (Ylen radio, Kauppalehti ja Taloussanomat), puhumattakaan puoluelehdistä ja maakuntalehdistöstä niin, että mikkeliläisillä ja savonlinnalaisilla on lopulta ollut paremmat mahdollisuudet päästä sisälle näihin vaikeisiin asioihin kuin helsinkiläisillä.