Villin Lännen kriisi
Dublinia kutsuttiin Irlannin talouskriisiä edeltäneen nousukauden aikana Euroopan Villiksi Länneksi. Alkusysäys lopulta holtittomaksi muuttuneelle kehitykselle saatiin jo 1990-luvulla. Hallitukset ovat yrittäneet tehdä Irlannista mahdollisimman yritysystävällisen maan, joka houkuttelisi erityisesti ulkomaista pääomaa. Tähän on pyritty muun muassa yritystoimintaa vähän holhoavalla säätelyllä sekä huippukeveällä 12,5 prosentin suuruisella yritysverolla.
Irlannin liittyminen EMUun johti maassa korkotason laskuun, mikä antoi yhden lisäsysäyksen talouden velkavetoiseen ja lopulta katastrofiin johtaneeseen nousuun. Sen keskeisinä ruokkijoina toimivat avokätiset, vähän säädellyt ja runsaaseen ulkomaiseen rahoitukseen tukeutuneet pankit. Pankit yhdessä kiinteistöalalla toimivien yritysten sekä optimististen ja velkaantumishaluisten kotitalouksien kanssa saivat aikaan asunto- ja kiinteistökuplan, joka löi laudalta jopa Yhdysvaltojen asuntokuplan.
Asuntojen hinnat nousivat Dublinissa vauhdikkaammin kuin pahimpina kuplavuosina Miamissa. Kuplaa ruokki markkinavoimiin ja esimerkiksi turismin kasvuun uskonut hallitus, joka keskellä korkeasuhdannetta antoi verohelpotuksia muun muassa uusia hotelleja rakentaneille hotelliyrittäjille.
Kuten kaikki kuplat, myös kupla Irlannissa puhkesi. Kupla olisi puhjennut ilman kansainvälistä talouskriisiäkin, mutta se teki Irlannin kriisistä pahemman.
Nyt on maksun aika. Laskun lopullinen suuruus on vielä hämärän peitossa, mutta se on valtava. Korkeasuhdanteen aikana irlantilaispankkien luotonanto paisui yli äyräiden osin ulkomaisten rahoittajien turvin. Laskua suurensi oleellisesti Irlannin hallituksen syksyllä 2008 tekemä päätös taata keskellä kansainvälistä talouskriisiä paitsi keskeisissä irlantilaispankeissa olevat talletukset myös niiden ottamat velat.
Päätös, jota perusteltiin tarpeella rauhoittaa rahoitusmarkkinoita, osoittautui megaluokan virheeksi ainakin irlantilaisten veronmaksajien kannalta. Pankkien velat ovat muuttuneet veronmaksajien veloiksi. Lasku on kuitenkin niin suuri, etteivät irlantilaisten veronmaksajien rahkeet riitä ainakaan sen pikaiseen maksamiseen. Tarvitaan meidän ulkomaisten veronmaksajien apua ainakin uusien lainojen takaajina.
Kun Irlannista keskustellaan lähitulevaisuudessa Suomen eduskunnassa, keskustelussa ei pitäisi unohtaa Irlannin talouskehityksen taustalla olevaa talouspoliittista ajattelua. Se on perustunut uskoon vapaasti toimivien markkinavoimien siunauksellisuuteen – eli markkinafundamentalismiin.
Vaikka 12,5 prosentin suuruisen yritysverokannan muuttaminen ei tietenkään ole lääke akuutin kriisin hoidossa, sen korottamisen vaatiminen on yksi tapa kommentoida markkinauskoon tukeutumista.
Tämä on toki puuttumista yksittäisen maan suvereniteettiin. Kannattaa kuitenkin muistaa, että päätöksentekijöiden usko markkinavoimien erinomaisuuteen on jo johtanut suvereniteetin murtumiseen: talous on markkinavoimien ylilyöntien takia kriisissä, mutta siitä huolimatta päätöksentekijät ovat veronmaksajien ohella markkinavoimien vankeina eikä päinvastoin.
Pelastus |
| Piirtänyt: Eneko (Käännös: P. Sauramo)
Eneko Las Heras, syntynyt Caracasissa 1963, Espanjassa asuva pilapiirtäjä. Pilapiirros julkaistiin ensimmäistä kertaa hänen blogissaan . . . Y sin embargo se mueve 19.11. 2010. |
 |