Talousennuste vuosille 2025–2027: Jousitus kovilla, talous elpyy epävarmuuden aikana

3.4.2025 Mediatiedote

Tutkimuslaitos Laboren kevään 2025 suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 1,4 prosenttia vuonna 2025. Suhdanne paranee vuosina 2026–2027, jolloin BKT-kasvu vauhdittuu 1,9 ja 1,4 prosenttiin. Hidastunut inflaatio ja koronlaskut tukevat asuinrakentamisen, yksityisen kulutuksen ja viennin kasvua. Kansainvälinen epävarmuus on poikkeuksellisen suurta, mikä merkitsee kohonnutta riskiä ennustettua hitaamman kasvun toteutumiselle.

Matalasuhdanne on päättynyt BKT-lukujen ja niitä ennakoivien indikaattorien perusteella. Kasvu käynnistyi hiljalleen viime vuonna ja arvioimme tahdin kiihtyvän kuluvana vuonna. Olemme tarkistaneet kuluvan vuoden kasvulukua 0,3 prosenttiyksikköä alaspäin viime syksyn ennusteesta hieman odotuksia vaatimattomamman loppuvuoden 2024 vuoksi. Ennuste vuodelle 2026 on pysynyt käytännössä ennallaan.

Yhteenveto Laboren kevään 2025 suhdanne-ennusteesta: 

Kotitaloudet ovat olleet säästökuurilla viimeiset kaksi vuotta, minkä osasyynä on taloudellinen epävarmuus Venäjän sotatoimien ja siihen liittyneen inflaation vuoksi. Odotamme maltillisen käänteen olevan käsillä, kun reaalitulot kasvavat ja luottamus talouteen elpyy.

Viimeisen kahden vuoden matalasuhdanne selittyy pääasiassa investointien vähenemisellä. Arvioimme investointien piristyvän asuinrakentamisen sekä teollisuus- ja puolustusinvestointien kasvun seurauksena.

Vaikka kansainvälinen epävarmuus on poikkeuksellisen suurta, kansainvälinen kauppa ei ole toistaiseksi osoittanut hiipumista. Myös ennakoivat indikaattorit euroalueen teollisuudesta ovat olleet positiivisia viime aikoina, mikä ennakoi viennin kasvua.

Työmarkkinat reagoivat suhdannekäänteeseen viiveellä, minkä vuoksi käännettä työttömyydessä täytyy vielä odottaa. Arvioimme, että työttömyys jämähtää noin 8,5 prosenttiin ja työllisyys pysyy nykyisissä 76,5 prosentin lukemissa vuosina 2025–2027.

Julkisen talouden alijäämä pienenee hitaasti. Sopeutustoimien ja kohenevan suhdanteen myötä julkisen talouden alijäämä pienenee noin 2,5 prosenttiin ja velan määrä vakiintuu noin 85 prosenttiin suhteessa BKT:hen.

Epävarmuuden värittämä suhdannekuva

Suomen talouden kasvu käynnistyi hitaasti viime vuoden puolella, ja alkuvuoden talouskehitys on jatkunut suotuisana.

”Suomen talous elpyy hiljalleen, mutta kansainvälinen epävarmuus luo suuren riskin kasvun pysähtymiselle. Arvioimme, että Yhdysvaltojen hallinto jättää kaikkein merkittävimmät kauppapoliittiset toimet pöytälaatikkoon. Toistaiseksi suunnitellut ja voimaan tulleet tuontitullit eivät ole hidastaneet maailmankauppaa,” arvioi Laboren ennustepäällikkö Juho Koistinen.  

Hidastuva inflaatio on mahdollistanut rahapolitiikan keventämisen, mikä ennakoi investointien kasvua.

”Viimeisin matalasuhdanne oli eritoten investointilama. Arvioimme, että investoinnit kasvavat etenkin teollisuudessa ja päästöttömän energiatuotannon piirissä. Myös asuinrakentaminen palautuu hiljalleen. Julkiset investoinnit kasvavat puolustushankintojen myötä.”

Vienti ja yksityinen kulutus kasvavat, jos taloudellinen epävarmuus ei kasva entisestään.

”Viennissä on kasvuvaraa, kun Suomessa tuotetuiden investointitavaroiden ulkoinen kysyntä kasvaa korkojen laskiessa. Myös Saksan finanssipolitiikan suunnanmuutos voi hyödyttää Suomen vientiä. Yksityinen kulutus on polkenut kaksi vuotta paikallaan, mutta odotamme säästämisinnon hiipuvan ostovoiman parantuessa. Toisaalta työllisyyden heikko kehitys himmentää kotitalouksien lyhyen aikavälin näkymiä.”