Lauro Carnicellin väitös: Vanhempainvapaaudistukset eivät vähentäneet sukupuolten välistä epätasa-arvoa

Mediatiedote
Laboren tutkija Lauro Carnicelli puolustaa 9. helmikuuta Helsingin yliopistossa tarkastettavaa väitöskirjaansa. Kolmeen osioon jakautuvassa väitöstutkimuksessa tarkastellaan työvoimaan osallistumista sekä vanhempainvapaauudistusten vaikutuksia työmarkkinoihin, sukupuolten tasa-arvoon sekä perherakenteeseen.

Helmikuun 9. päivä tarkastetaan Helsingin yliopistossa Laboren tutkija Lauro Carnicellin taloustieteen väitös “Studies on labor force participation and paternity leave reforms”. 

Väitöskirja koostuu kolmesta artikkelista, joissa tarkastellaan endogeenisen työvoimaan osallistumisen makrotaloudellisia malleja ja vanhempainvapaauudistusten vaikutuksia työmarkkinoihin, sukupuolten tasa-arvoon sekä perherakenteeseen.

Ensimmäinen artikkeli kehittää työn etsintä- ja kohtaantomalleja koskevaa tutkimuskirjallisuutta luomalla mallin, joka sopii paremmin data-aineistoihin. Beveridge-käyrä kuvaa avoimien työpaikkojen ja työttömyyden suhdetta. Aineistot osoittavat, että kun avoimien työpaikkojen määrä on korkea, on työttömyys alhainen ja päinvastoin, ja kun työttömyys on korkea, avoimien työpaikkojen määrä on alhainen. Endogeenisen työvoimaan osallistumisen sisältävät makrotaloudelliset mallit (eli mallit, joissa ihmiset voivat olla työssä, työttömiä ja työmarkkinoiden ulkopuolella) eivät tuota data-aineistoja vastaavaa Beveridge-käyrää. Tässä luvussa kehitettyyn malliin on lisätty taloudellisia sokkeja ja palkkajäykkyyksiä, jotta saataisiin data-aineistoihin paremmin sopivia ennusteita.

Toinen artikkeli, joka on kirjoitettu yhdessä Terhi Ravaskan (Tampereen yliopisto, VATT) kanssa, tutkii neljää 2000-luvun Suomessa toteutettua vanhempainvapaauudistusta. Uudistukset vaikuttivat isyysvapaan suosioon, koska isyysvapaan pituus, joustavuus ja korvausaste kasvoi. Regressioepäjatkuvuusmenetelmää käytetään arvioitaessa uudistuksen kausaalisia vaikutuksia työmarkkinoihin ja sukupuolten tasa-arvoon. Tulokset osoittavat, että uudistukset, jotka lisäsivät isyysvapaan joustavuutta, vaikuttivat myönteisesti sen käyttöön. Kuitenkaan vaikutuksia työmarkkinoihin tai sukupuolten tasa-arvoon ei tutkimuksessa havaittu.

Viimeinen artikkeli tutkii samoja neljää uudistusta kuin edellinen luku samaa menetelmää käyttäen. Hallituksen tarkastelluille vanhempainvapaauudistuksille asettama tavoite oli sukupuolten epätasa-arvon vähentäminen. Luvussa selvitetään, oliko uudistuksilla tahattomia vaikutuksia perherakenteeseen, kuten hedelmällisyyteen ja parisuhteen vakauteen. Tulokset osoittavat, että uudistuksilla ei ollut vaikutusta siihen, pysyivätkö yhdessä asuvat pariskunnat avioliitossa. Uudistuksilla ei myöskään ollut vaikutusta kokonaishedelmällisyyteen, vaikka kunkin perheen lasten syntymien välinen aika piteni myöhemmissä uudistuksissa.

“Väitöskirjassa tutkitut vanhempainvapaauudistukset pyrkivät vähentämään sukupuolten välistä epätasa-arvoa työmarkkinoilla, mutta yksikään niistä ei onnistunut siinä”, tiivistää Carnicelli tutkimuksensa päätuloksen.

Väitöstilaisuus perjantaina 9. helmikuuta

Master of Sciences Lauro Carnicellin taloustieteen alaan kuuluva väitöskirja Studies on labor force participation and paternity leave reforms tarkastetaan Helsingin yliopiston Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa 9. helmikuuta 2024 kello 13 osoitteessa Päärakennus, Karolina Eskelin U3032, Fabianinkatu 33, Helsinki. Vastaväittäjänä toimii professori Antti Kauhanen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena Klaus Kultti.

Tutustu väitöskirjaan.

Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.