Lannistavatko vai kannustavatko palkkaerot?
Yleensä ajatellaan, että työtekijän oma palkka muiden työolojen ohella on keskeistä sen kannalta, kuinka tyytyväinen hän on työhönsä. Kuitenkin työntekijät havainnoivat myös muiden palkkaa omassa työyhteisössään, ja myös palkkarakenteilla muutoin kuin heidän oman palkkansa osalta voi olla vaikutusta työtyytyväisyyteen ja tuottavuuteen. Tuloerot laajemmin ja niiden vaikutus hyvinvointiin ovat perinteisesti olleet taloustieteilijöiden huolenaiheina, ja palkkaeroilla on merkittävä rooli myös tässä.
Teorian mukaan suuret palkkaerot työpaikkojen sisällä voivat vaikuttaa sekä kannustavasti että lannistavasti. Toisaalta isot palkkaerot kuvaavat palkkojen liikkuvuutta ja mahdollisuuksia palkan nostamiseen. Teoria palkkaerojen vaikutuksesta työtyytyväisyyteen liittyy pitkälti kannustavuuden ja tasa-arvon vastakkaisiin vaikutuksiin. Yhtäältä palkkauksen suurempi kannustavuus ja olemassa olevat mahdollisuudet palkannousuun kasvattavat työssä koettua hyvinvointia. Toisaalta kokemus palkkauksen tasa-arvoisuudesta ja molemminpuolisesti työntekijöitä ja työnantajaa palkitsevasta suhteesta saattaa vaikuttaa työntekijän kokemaan tyytyväisyyteen. Tutkimuskirjallisuudessa on myös todettu, että työntekijät vertaavat itseään muihin ja epäreiluksi todettu palkkaus voi esimerkiksi vähentää ponnisteluja tai yhteistyökykyä.
Motivaatiokirjallisuudessa taas todetaan, että toiminta voi perustua ihmisen sisäiseen motivaatioon eikä ainoastaan ulkoisiin kannusteisiin. Työsuhteissa on jo pitkään tunnustettu vastavuoroisuuden merkitys: työnantajan ja työntekijän välinen suhde perustuu suuressa määrin laajempaan vastavuoroisuuteen eikä ainoastaan työstä saatuun rahalliseen korvaukseen. Pelkkä korkeampi tuottavuus ei riitä takaamaan työtyytyväisyyttä ja työssä pysymistä.
Palkkarakenteiden vaikutus työtyytyväisyyteen riippuu paljon yksilön ominaisuuksista. Jotkut työntekijöistä kärsivät ja jotkut hyötyvät kasvavasta palkkahajonnasta. Korkeamman riskitoleranssin omaavat työntekijät sietävät suurempaa epävarmuutta vastineeksi mahdollisesti korkeammista ansioista.
Yritysten ja toimipaikkojen sisäiset palkkaerot ovat kasvaneet Suomessa, osittain kannustavien palkkaustapojen kuten tulospalkkauksen yleistymisen vuoksi. Koska työhyvinvointi on nykyään myös erityisenä huolenaiheena mm. työurien pidentämisen vuoksi, olisi syytä pohtia myös sitä, miten palkkarakenteiden muutos vaikuttaa hyvinvointiin työssä.