Koulutus auttoi työntekijöitä parantamaan työolojaan Mosambikissa
Tuore satunnaistettuun kenttäkokeeseen perustuva yliopistotutkimus Mosambikin koulutushankkeista osoittaa, että jo paripäiväinen, neuvottelutaitoihin keskittyvä koulutus antaa työntekijöille ja heidän edustajilleen eväitä parantaa omia työolojaan. Koulutuksen jälkeen palkattoman työn tekeminen väheni, työtunnit lisääntyivät ja ansiot nousivat.
Työelämätutkijoiden Laboren Lauro Carnicellin, VATT:n Tuomas Kososen ja Helsingin yliopiston Jukka Pirttilän johdolla toteutettiin satunnaistettuun kenttäkokeeseen perustuva tutkimus, jossa kolmen vuoden kuluessa kerätyn haastatteluaineiston perusteella voitiin verrata keskenään työpaikkoja, joissa on järjestetty ammattiliiton järjestämää koulutusta ja niitä, joissa koulutusta ei ole ollut tarjolla. Koulutukset käsittelivät neljää eri teemakokonaisuutta: työoikeutta, uusien ammattiliittojen jäsenten rekrytointia, ammattiliittojen järjestämistä ja neuvottelutaitoja.
Tutkimustulosten mukaan koulutusta saaneiden luottamushenkilöiden ja muiden aktiivien työpaikoilla pystyttiin kasvattamaan työtuntien määrää ja vähentämään palkatta tehtyä työtä. Ansiotaso siis nousi, mikä hyödytti työpaikan ihmisiä. Tutkimuksessa saatiin viitteitä myös siitä, että koulutuksella olisi myönteinen vaikutus työpaikkojen järjestäytymisasteeseen eli siihen, kuinka moni kuuluu ammattiliittoon.
Aineiston tutkimukseen tarjosi SASK, joka on tehnyt työelämän ihmisoikeuksien puolesta työtä Mosambikissa pitkään. Sen eräs toimintatapa on tukea laadukkaiden koulutusten järjestämistä työpaikoilla ja liitoissa alasta riippumatta. Koulutusten tavoitteena on paitsi tehdä työntekijät tietoisiksi työelämän säännöistä ja omista oikeuksistaan, myös parantaa edustajiensa valmiuksia neuvotella työnantajapuolen kanssa työehdoista ja muista työn tekemiseen liittyvistä asioista. Tutkimushankkeella SASK halusi puolueettoman ja tutkitun vastauksen kysymykseen työnsä vaikuttavuudesta toimintansa kehittämisen tueksi.
Laboren Carnicelli esittelee tuloksia ja pitää niitä matkan varrella kohdatut vaikeudet huomioiden myönteisinä:
”Työntekijöiden tietoisuuden parantaminen vaikutti koulutuksen käyneiden työntekijöiden työoloihin. Pidän merkittävimpänä tuloksena palkatta tehdyn työn vähenemistä.”
Kapuloita rattaisiin toi tietenkin maailmanlaajuinen pandemia.
”Työpaikoilla järjestettyjä koulutuksia jouduttiin siirtämään, jotta ihmisten terveys ei vaarantuisi niihin osallistumisen takia. Lisäksi yksi alue jouduttiin jättämään tutkimuksen ulkopuolelle Mosambikia maaliskuussa 2019 koetelleen sykloni Idain vuoksi”, Carnicelli kertoo.
Tutkimusaineistona käytetyt haastattelut toteutettiin työpaikoilla, joissa ei aikaisemmin ole järjestetty koulutuksia. Näin rajattiin pois ”ideaalityöpaikat”, joiden tilanne olisi koulutusten myötä voinut kehittyä jo keskivertoa paremmaksi.
Tutkimukseen osallistui viisi eri alan paikallista ammattiliittoa, joiden jäsenet työskentelevät rakennus-, metalli- ja kuljetusaloilla, hotelleissa ja kemianteollisuudessa. Työpaikkoja oli kaikkiaan 251, ja ne sijaitsivat kolmella alueella eri puolilla Mosambikia.
Työpaikkojen lähtötilanne selvitettiin ennen koulutusten järjestämistä huhti-lokakuussa 2019. Silloin haastateltiin liki tuhatta henkilöä. Koulutukset ajoittuivat kevään 2020 ja syksyn 2021 välille. Niiden jälkeen aikaisemmin haastatelluista onnistuttiin saamaan toiseen haastatteluun noin kaksi kolmannesta, ja heille kaikille esitettiin samat kysymykset. Sitten verrattiin vastauksia koulutusta saaneiden ja siitä paitsi jääneiden kesken.
Linkki tutkimukseen
Lisätietoja (englanniksi):
- Lauro Carnicelli
- erikoistutkija
- Puh. +358-40 940 2694
- lauro.carnicelli@labore.fi
- Tutkijaprofiili