Kansantulon määräytymisestä luotonsäännöstelyn vallitessa
Johdanto
Tässä artikkelissa tarkastellaan raha- ja finanssipolitiikan vaikutuksia taloudessa, jossa pankkien antolainauskorko on riippumaton luottomarkkinoiden tilasta. Koron kiinteys voi olla peräisin pankkien rationaalisesta käyttäytymisestä olosuhteissa, joissa niillä on epätäydellinen tietämys eri asiakkaille myöntämiensä luottojen riskistä (ks. Koskela, 1976) tai korko voi olla esimerkiksi keskuspankin määräämä. Kun jäljempänä tarkastellaan koron eksogeenisten muutosten vaikutuksia talouteen, on lähinnä mielessä tapaus, jossa korko on yksi keskuspankin rahapoliittisista välineistä.
Rahapolitiikan muita välineitä ovat tarkasteltavassa taloudessa ne ehdot, joilla se antaa lainaa pankeille, ja yksityisen sektorin ulkomaisen lainanoton säännöstely.
Pankkien antolainauskoron eksogeenisuudesta seuraa, että luoton kysyntä voi ylittää sen tarjonnan. Pankkien keskuspankkivelan ehdot ja sallitun ulkomaisen velan määrä vaikuttavat luotonsäännöstelyn asteeseen ja sitä kautta yksityisen sektorin kulutus- ja investointimenoihin sekä edelleen kansantuloon. Kun luoton tarjonta kasvaa riittävän suureksi, tarjontarajoitus poistuu, eikä luoton säännöstelyn asteeseen vaikuttavilla tekijöillä ole vaikutusta kansantuloon. Sen sijaan kysymys finanssipolitiikan vaikutuksista on luoton ylitarjonnankin olosuhteissa relevantti.
Pankkikoron kiinteys ja luotonsäännöstely poikkeavat ratkaisevasti tavanomaisen IS-LM-mallin oletuksista – siinähän on keskeisenä rahan tai ‘luoton kysynnän ja tarjonnan erotukseen reagoiva, markkinat tasapainottava korko. Jäljempänä kuitenkin nähdään, että kun luotonsäännöstelyn asteen oletetaan vaikuttavan hyödykkeiden kysynnän lisäksi myös rahan kysyntään, muodostuu malli, joka on monin tavoin analoginen tavanomaisen IS-LM-mallin kanssa.
Tässä artikkelissa rajoitutaan analysoimaan talouspolitiikan eri välineiden lyhyen tähtäimen vaikutuksia ja pääpaino on suljetun talouden mallin formuloinnissa. Lyhyt tähtäin merkitsee tässä oletusta, etteivät tarkasteltavana ajanjaksona tapahtuvat reaali- ja finanssivarantojen muutokset ehdi vaikuttaa talousyksiköiden käyttäytymiseen. Tarkastelujen ulottaminen yli ko. lyhyen tähtäimen on analyysin seuraava vaihe, johon tässä artikkelissa ei edetä.
Artikkelin lähinnä seuraavan, suljettua taloutta käsittelevän luvun jälkeen tarkastellaan mallin laajentamista. avoimeen talouteen, jossa keskuspankki säännöstelee ulkomaisia pääomanliikkeitä.
Monet mallin yksinkertaistavista oletuksista perustuvat Suomen institutionaalisiin olosuhteisiin. Samoin kaikki viittaukset empiiriseen aineistoon koskevat Suomea.
- ISSN: 0357-9603
- ISBN: 951-9281-17-7
- Julkaisu PDF-muodossa
