1. T&Y-lehti
2. Alustatyöntekijät eivät ole yhtenäinen ryhmä

Alustatyöntekijät eivät ole yhtenäinen ryhmä

Digitaaliset alustat ovat luoneet uusia tapoja yhdistää palkkatyötä, yrittäjyyttä ja muita toimeentulon lähteitä, mutta samalla ne ovat nostaneet esiin kysymyksiä työntekijöiden asemasta, sosiaaliturvasta ja työehdoista. Mitä alustatyö Suomessa on, ketkä sitä tekevät ja millainen rooli sillä on tekijöidensä toimeentulossa ja työllisyydessä?

Teknologinen kehitys muuttaa työtä ja työn organisoinnin tapoja. Se on mahdollistanut myös digitaalisten alustojen välityksellä tapahtuvan työn, jolle on ominaista algoritminen työn koordinointi. Alustatyö on kasvanut nopeasti ja noussut viime vuosikymmeninä yhdeksi näkyvimmistä työnteon muodoista¹. Vaikka alustatyötä tekevien osuus on edelleen suhteellisen vähäinen, alustatyön yleistymistä on pidetty yhtenä merkittävimmistä työn muutoksista, ja sillä voi olla laajoja vaikutuksia työmarkkinoiden toimintaan ja työnteon tulevaisuuteen².

Digitaaliset alustat ovat samalla luoneet uusia mahdollisuuksia yhdistää palkkatyötä, yrittäjyyttä, opiskelua ja muita toimeentulon lähteitä. Alustatyö on kuitenkin herättänyt keskustelua myös työntekijöiden asemasta, sosiaaliturvasta, työehdoista ja työmarkkinoiden muutoksesta. Näiden kysymysten ymmärtämiseksi on tärkeää selvittää, mitä alustatyö Suomessa on, ketkä sitä tekevät ja millainen merkitys sillä on osana toimeentuloa ja työuria.

ässä artikkelissa tarkastelemme tekemämme tutkimushankkeen perusteella alustatyön tekemistä Suomessa sekä alustatyöntekijöiden toimeentuloa ja työllisyyttä. Hankkeen rahoitti Työsuojelurahasto. Tutkimushankkeessa on ensimmäistä kertaa yhdistetty kansallisesti edustavaa kyselyaineistoa alustatyöstä ja rekisteritietoja alustatyöntekijöiden toimeentulon, työmarkkina-aseman ja työurien tarkasteluun Suomessa.

Alustatyö on moninaista

Alustatyö tuo helposti mieleen ruokalähetit, taksinkuljettajat tai muut sovelluksen kautta välitettävät palvelut. Todellisuudessa alustatyö on kuitenkin paljon tätä moninaisempaa.

Alustatyötä koskevassa pilottikyselyssä digitaalisen alustatyön määritellään tarkoittavan työskentelyä palkkaa tai voittoa vastaan tehtävissä tai toiminnoissa, jotka on järjestetty internet-alustan tai puhelinsovelluksen kautta, vähintään yhden tunnin ajan vähintään yhtenä viikkona viiteajanjaksona. Alustatyöhön kuuluvat esimerkiksi kuljetus- ja toimituspalvelut, siivous- ja hoivatyö, opetus, ohjelmointi, käännöstyö, graafinen suunnittelu ja sisällöntuotanto. Myös tavaroiden myynti verkossa sekä majoituksen vuokraus kuuluvat tässä määritelmään, vaikka ne eivät ihan konventionaalisen työn määritelmää täytäkään.

Vuonna 2022 toteutetun kyselyn mukaan alustatyötä teki Suomessa 3,9 prosenttia 15–64-vuotiaasta väestöstä, toisin sanoen noin 133 000 henkilöä edellisen 12 kuukauden aikana. Alustatyön tekeminen näyttäisi olevan hieman yleisempää kuin EU:n pilottitutkimukseen osallistuneissa 17 EU/ETA-maassa keskimäärin. Mukana olleissa maissa alustatyötä teki keskimäärin 3 prosenttia 15–64-vuotiaasta väestöstä.

Kuvio 1. Alustatyön tekijät tehtäväkategorioittain

Kuviossa 1 esitetään alustatyön jakautuminen tehtävä- tai palvelutyypeittäin osuuksina kaikista alustatyötä tehneistä. Tavaroiden myynti verkossa, verkkosisällön tuottaminen ja kuljetuspalvelut ovat kolme yleisintä alustatyön muotoa. Näistä selvästi yleisin tyyppi on tavaroiden myynti verkossa, mitä harjoitti 27 prosenttia alustatyötä tehneistä. Kuvio osoittaa hyvin, kuinka alustatyö kattaa laajan kirjon erilaisia tehtäviä.

Huomionarvoista on myös se, että alustatyön tekeminen ei välttämättä rajoitu yhdentyyppiseen alustatyöhön, vaan sama henkilö voi tehdä useamman tyyppistä alustatyötä samanaikaisesti. Aineistomme mukaan 13 prosenttia alustatyötekijöistä teki samanaikaisesti useampaa erityyppistä alustatyötä.

Alustatyöntekijät ovat oman ilmoituksensa mukaan useimmiten alustatyössään yrittäjiä — noin 57 prosenttia ilmoitti toimivansa yrittäjänä alustatyössään ja vain selvästi pienempi osa tekee alustatyötä palkkatyösuhteessa. Yrittäjien osuus on sitä suurempi, mitä tärkeämmässä roolissa alustatyö on henkilön toimeentulossa: päätyönään alustatyötä tekevistä 63 prosenttia toimi yrittäjänä ja noin 28 prosenttia palkansaajana. Mielenkiintoista on myös se, että varsin moni ei osannut sanoa, tekeekö alustatyötä yrittäjänä vai palkansaajana. Sivutyönään alustatyötä tehneistä näin vastasi lähes 29 prosenttia.

Kuten monissa muissa Euroopan maissa, myös Suomessa alustatyö on useimmille täydentävä eikä pää­asiallinen toimeentulon lähde. Tämän kanssa sopii hyvin yhteen se, että alustatyöntekijät mainitsevat yleisimmin tärkeimmiksi motiiveiksi alustatyön tekemiselle lisäansioiden hankkimisen ja joustavat työaikajärjestelyt. Yli puolet (55 prosenttia) ilmoitti tekevänsä alustatyötä lisäansioiden hankkimisen vuoksi.

Alustatyö ei myöskään useinkaan ole irrallinen ansaintamuoto, vaan sitä tehdään usein muun palkkatyön tai yrittäjyyden ohella osana laajempaa toimeentulon kokonaisuutta.

Alustatyötä tekevät etenkin maahanmuuttajat

Kansallisesti edustavan aineiston avulla voidaan muodostaa kokonaiskuva siitä, ketkä tekevät alustatyötä Suomessa ja mitkä tekijät ovat yhteydessä siihen. Tilastollisten mallien mukaan³ alustatyötä tekevät Suomessa todennäköisemmin erityisesti maahanmuuttajataustaiset. Alustatyöhön osallistuminen on Suomessa maahanmuuttajataustaisilla noin neljä prosenttiyksikköä yleisempää kuin suomalaistaustaisilla. Tämä voi liittyä alustatyön tarjoamaan matalaan kynnykseen työmarkkinoille tulossa, joustavuuteen sekä siihen, ettei alustatyö aina edellytä virallista pätevyyttä tai pitkää työkokemusta⁴.

Alustatyötä tekevät todennäköisemmin nuoret, ja osallistumisen todennäköisyys pienenee iän myötä.

Alustatyön tekemisessä on eroja myös iän ja koulutustason mukaan. Alustatyötä tekevät todennäköisemmin nuoret, ja osallistumisen todennäköisyys pienenee iän myötä. Korkea-asteen koulutuksen suorittaneet tekevät alustatyötä todennäköisemmin kuin perusasteen koulutuksen saaneet, kun taas toisen asteen koulutuksen suorittaneiden kohdalla eroa ei havaittu. Kaupunkimaisilla alueilla asuvat tekevät alustatyötä todennäköisemmin kuin muualla asuvat. Nämä Suomea koskevat tulokset ovat linjassa muita Euroopan maita koskevien havaintojen kanssa⁵.

Tuloksissa havaitsimme myös henkilön tuloaseman olevan yhteydessä alustatyön tekemiseen. Alimpaan tulotertiiliin eli vähiten tienaavaan kolmannekseen (työtuloilla mitattuna) edellisvuonna kuuluminen lisäsi alustatyön tekemisen todennäköisyyttä. Tämä viittaa siihen, että taloudellinen paine on merkittävä alustatyöhön osallistumista selittävä tekijä Suomessa, ja pienituloiset työntekijät hakevat todennäköisemmin lisätuloja alustatyön kautta helposti saavutettavana tulonlähteenä.

Heterogeenisyys tärkeää huomioida

Aiemmassa tutkimuksessa alustatyötä on usein tarkasteltu yhtenä kokonaisuutena. Myös edellä tarkastelimme alustatyön tekemiseen yhteydessä olevia tekijöitä käsittelemällä alustatyöntekijöitä yhtenä ryhmänä. Alustatyötä tekevät eivät kuitenkaan muodosta yhtenäistä ryhmää, vaan työn tekemisen tavat ja alustojen kautta tehdyt tehtävät vaihtelevat huomattavasti. Siksi on tärkeää tarkastella myös sitä, millaista alustatyötä tehdään ja ketkä sitä tekevät.

Yksi tutkimuskirjallisuudessa yleisesti käytetty tapa jäsentää alustatyötä on jako paikan päällä ja verkossa tehtävään alustatyöhön⁶. Verkossa tehtävässä alustatyössä, kuten esimerkiksi ohjelmoinnissa ja verkkosisällön tuessa, toimeksiannot voidaan suorittaa etänä ilman fyysistä läsnäoloa tietyssä paikassa. Paikan päällä tehtävässä alustatyössä, kuten kyytipalveluissa, ruoan toimituksessa tai erilaisissa kotipalveluissa, työ puolestaan edellyttää fyysistä läsnäoloa.

Jakamalla alustatyöntekijät tällä jaotuksella kahteen ryhmään havaitsemme, että verkossa tehtävä alustatyö on yleisempää kuin paikan päällä tehtävä alustatyö. Pieni osa alustatyöntekijöistä teki samanaikaisesti sekä paikan päällä että verkossa tehtävää alustatyötä. Myös siinä, mitkä tekijät ovat yhteydessä näiden alustatyön muotojen tekemiseen, on selkeitä eroja.

Maahanmuuttajataustaisuus ja kaupunkimainen asuinpaikka ovat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä paikan päällä tehtävään alustatyöhön. Tämä on linjassa sen kanssa, että maahanmuuttajataustaiset työntekijät ovat yliedustettuina paikan päällä tehtävässä alustatyössä ja että tällaiset työmahdollisuudet ovat keskittyneet maantieteellisesti juuri kaupunkialueille.

Koulutustaustan perusteella alusta­työn muodot eriytyvät siten, että keskitason koulutuksen suorittaneet painottuvat paikan päällä tehtävään ja korkeammin koulutetut verkossa tehtävään alustatyöhön.

Havaitsemme, että verkossa tehtävä alustatyö keskittyy erityisesti nuorimpiin työntekijöihin, kun taas paikan päällä tehtävässä alustatyössä ikäerot ovat vähäisempiä. Myös koulutuksen yhteys alustatyöhön vaihtelee alustatyön muodon mukaan: toisen asteen koulutus on yhteydessä paikan päällä tehtävään alustatyöhön, kun taas korkea-asteen koulutus on yhteydessä verkossa tehtävään alustatyöhön. Koulutustaustan perusteella alustatyön muodot siis eriytyvät siten, että keskitason koulutuksen suorittaneet painottuvat paikan päällä tehtävään ja korkeammin koulutetut verkossa tehtävään alustatyöhön.

Tulokset osoittavat, että alustatyöntekijöiden profiilit vaihtelevat alustatyön tyypin mukaan. Sen vuoksi alustatyöntekijöitä ei ole mielekästä tarkastella yhtenä ryhmänä, vaan on tärkeä ottaa huomioon alustatyön heterogeenisyys.

Pienemmät tulot ja useammin sosiaaliturvaa

Alustatyötä tekevien toimeentulosta ja työurista on toistaiseksi ollut hyvin niukalti aiempaa tutkimustietoa. Yhdistetyllä aineistollamme tutkimme myös alustatyötä tekevien kokonaistuloja ja tulojen koostumusta vertaamalla alustatyötä tehneiden ryhmää niihin, jotka eivät olleet tehneet alustatyötä vuoden aikana.

Tulosten mukaan alustatyötä tehneiden keskimääräiset vuotuiset tulot olivat pienemmät kuin niiden, jotka eivät olleet tehneet alustatyötä (31584 vs. 36981 euroa). Alustatyötä tehneillä oli myös useammin yrittäjätuloja tai sekä palkka- että yrittäjätuloja. Alustatyötä tekevien joukossa on enemmän alimpiin tulokymmenyksiin sijoittuvia, ja he saavat myös useammin sosiaaliturvaa, erityisesti työttömyysturvaa, asumistukea ja toimeentulotukea, verrattuna niihin, jotka eivät tehneet alustatyötätyötä.

Alustatyötä tehneiden palkkatulojen kuukausivaihtelu oli myös suurempaa kuin niiden, jotka eivät olleet tehneet alustatyötä. Tämä selittyy suurelta osin alustatyöntekijöiden useammilla siirtymillä palkallisten ja palkattomien kuukausien välillä pikemmin kuin suuremmalla palkkamäärän vaihtelulla. Alustatyöntekijöiden ja vertailuryhmien vuositulot kehittyivät kuitenkin pääosin samansuuntaisesti.

Tulokset viittaavat siihen, että alustatyö on Suomessa usein osa toimeentuloa, joka muodostuu useammasta tulolähteestä ja jossa tulojen vaihtelu on suurta.

On kuitenkin tärkeä muistaa, että alustatyöntekijät ovat kaikkea muuta kuin yhtenäinen ryhmä. Kun tuloja ja sosiaalietuuksien saantia tarkastellaan alustatyön tyypin mukaan, havaitaan, että paikan päällä alustatyötä teke­vien tulot muodostuvat todennäköisemmin yrittäjätuloista. He saavat myös useammin erilaisia sosiaalietuuksia kuin verkossa alustatyötä tekevät. Tämä viittaisi siihen, että verkossa tehtävää alustatyötä tehdään useammin sivutyönä.

Työmarkkina-asemassa vaihtelua

Edellä esitettyjen alustatyöntekijöiden tuloja koskevien havaintojen mukaisesti alustatyötä tehneet olivat harvemmin palkkatyössä ja useammin yrittäjiä, työttömiä tai opiskelijoita kuin ne, jotka eivät olleet tehneet alustatyötä.

Myös heidän työllisyyteensä liittyi vuosina 2021–2023 enemmän vaihtelua kuin muilla. Alustatyötä tehneet siirtyivät useammin työmarkkina-asemasta toiseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että siirtymät olisivat aina johtaneet parempaan tai huonompaan tilanteeseen. He tekivät tarkastelujaksolla keskimäärin vähemmän työkuukausia – ainakin verrattuna niihin, jotka olivat työssä vuonna 2022 eivätkä tehneet alustatyötä.

Nämä havainnot vahvistavat kuvaa siitä, että alustatyöntekijöiden tulo- ja työuriin liittyi myös useammin muutoksia sekä enemmän aikaa palkkatyön ulkopuolella.

Moninaisuus haastaa sääntelyn

Alustatyötä käsitellään usein yhtenäisenä ilmiönä, vaikka sekä kuvailevat tuloksemme että aiempi tutkimus viittaavat huomattavaan vaihteluun tehtävissä, työjärjestelyissä ja siinä, minkälaisen roolin alustatyö saa ihmisten kokonaistoimeentulossa. Alustatyötä tekemään valikoidutaan hyvin erilaisista lähtökohdista. Se voi toimia joustavana lisäansaintakanavana hyvässä työmarkkina-asemassa oleville ihmisille, mutta myös toimeentulolähteenä heikossa tuloasemassa oleville, kuten maahanmuuttajille, joilla on rajalliset vaihtoehdot osallistua työmarkkinoille.

Alustatyötä yhdistetään usein opiskeluun, työttömyysjaksoihin, yrittäjyyteen tai muuhun palkkatyöhön. Moninaisuutta lisää sekin, että alustatyötä tehdään usein osana laajempaa, useasta lähteestä koostuvaa toimeentuloa. Tämä heterogeenisyys tarkoittaa sitä, että sääntelykeskustelussa tulisi välttää oletusta yhdestä ”tyypillisestä” alustatyöntekijästä ja sen sijaan olla selkeä siitä, minkälaisia alustoja ja sopimusjärjestelyjä kulloinkin tarkastellaan.

Alustatyön yleistyminen asettaa haasteita työelämän sääntelyn, verotuksen, eläketurvan ja sosiaaliturvan järjestämiselle. Vuonna 2024 hyväksytyn EU:n alustatyödirektiivin⁷ tavoitteena on parantaa digitaalisten alustojen kautta työskentelevien ihmisten työoloja ja oikeuksia sekä selkeyttää alustatalouden pelisääntöjä koko Euroopan unionissa. Keskeisinä tavoitteina direktiivissä on edistää alustatyötä tekevien oikean ammattiaseman tunnistamista ja alustatyön algoritmijohtamisen eli automaattisten päätöksenteko- ja seurantajärjestelmien käytön läpinäkyvyyttä alustatyössä sekä parantaa alustatyön läpinäkyvyyttä viranomaisille.

Alustatyön yleistyminen nostaa esiin myös kysymyksen siitä, vastaavatko nykyiset vakuuttamisen ja sosiaaliturvan rakenteet riittävän hyvin uudenlaisia työn tekemisen tapoja, joissa esimerkiksi työtä tehdään samanaikaisesti palkansaajana ja yrittäjänä. Jatkossa voi olla tarpeen kehittää joustavampia tapoja määritellä työtuloja ja vakuuttamisvelvollisuutta tilanteissa, joissa toimeentulo muodostuu useista pienistä ja vaihtelevista työn muodoista. Samalla on tärkeää huolehtia siitä, ettei työn tekemisen muoto itsessään johda sosiaaliturvan aukkoihin.

Alustatyö ei ole yksi ilmiö, vaan joukko hyvin erilaisia työnteon ja toimeentulon muotoja. Tämän tunnistaminen on edellytys sille, että alustatyötä koskeva sääntely ja sosiaaliturva kykenevät vastaamaan sen tekijöiden erilaisiin tarpeisiin.