1. T&Y-lehti
2. Lukion eliittiseura tekee kaltaisekseen

Lukion eliittiseura tekee kaltaisekseen

Ensimmäisen polven eliittiä on Norjassa vähän. Lukion eliitti­kaverit auttavat elämässä eteenpäin, mutta erityisesti niitä, joiden vanhemmat jo kuuluvat eliittiin.

Mitä tutkimus käsittelee

Yhdysvalloissa eliittiyliopistojen epätasa-arvo on helppo selittää: lukukausimaksut ovat tähtitieteellisiä ja vanhempien alma mater voi avata ovet sukulaiskiintiöllä. Norjassa opiskelu on maksutonta ja korkeakoulupaikat jaetaan keskitetysti lukion keskiarvon perusteella.

Silti Norjan eliittikoulutus – lääketiede, oikeustiede, taloustieteet ja tekniikka parhaissa yliopistoissa – on suljettu kerho. Sinne pääsee noin kolme prosenttia ikäluokasta ja jokaista köyhimmän viidenneksen perheestä tulevaa opiskelijaa kohden sieltä löytyy seitsemän rikkaimman viidenneksen lasta.

Miksi perheensä ensimmäisiä lääkäreitä ja juristeja, ”ensimmäisen polven eliittiä”, on niin vähän? Sarah Cattan, Kjell G. Salvanes ja Emma Tominey etsivät vastausta siitä, keiden kanssa nuori käy lukionsa.

Miten tutkittiin

Tutkijat seurasivat rekisteriaineistojen avulla lähes 180 000 norjalaista lukiolaista yläkoulusta yliopistoon ja työelämään. Eliittikavereita mitattiin sillä, kuinka suuri osa vuosikurssitoverien vanhemmista oli eliittikoulutettuja, eli parhaiden yliopistojen parhaiten maksavista tutkinnoista valmistuneita.

Lukiota ei valita sattumanvaraisesti. Eliittiperheiden lapsilla on vuosikurssillaan kaksi kertaa enemmän eliittitaustaisia tovereita kuin matalasti koulutettujen perheiden lapsilla. Siksi tutkijat vertasivat saman lukion peräkkäisiä vuosikursseja. Joskus vuosikurssille osuu enemmän lääkärien ja juristien lapsia, joskus vähemmän.

Toinen nokkela asetelma liittyy päättökokeisiin. Lukion viimeisenä vuonna arpa ratkaisee, missä aineissa oppilas tekee sokkona arvioidun kirjallisen kokeen. Voidaan myös osoittaa, että matematiikan kokeeseen arvotuksi tuleminen nostaa keskiarvoa. Täten arpaonni vaikuttaa keskiarvoon, mutta ei suoraan nuoren unelmiin. Tämän arvonnan avulla voidaan erottaa, vaikuttavatko eliittikaverit arvosanojen kautta vai muuta reittiä.

Tärkeimmät tulokset

Eliittikavereista on hyötyä. Kun eliittitaustaisten osuus vuosikurssilla kasvaa keskihajonnan verran, todennäköisyys aloittaa eliittitutkinto kasvaa 2,6 prosenttiyksikköä. Vaikutus on kuitenkin suurempi pieneen piiriin jo kuuluville: vaikutus on eliittiperheiden lapsille kolminkertainen matalan sosioekonomisen taustan nuoriin verrattuna (4 vs. 1,3 prosenttiyksikköä). Yhdessä kaverien epätasaisen jakautumisen kanssa tämä selittää 12 prosenttia taustojen välisestä erosta eliittikoulutuksessa.

Olennaista on status eikä lahjakkuus: kun kavereiden perhetausta vakioidaan, lahjakkaat luokkatoverit jopa vähentävät eliittiohjelmiin hakeutumista. Tärkeää näyttää olevan kosketus korkean statuksen kavereihin.

Mekanismit yllättävät. Eliittikaverit parantavat muiden tuloksia sokkoarvioiduissa kokeissa, mutta opettajien antamat arvosanat laskevat. Vaikutus on jälleen dramaattisempi matalan taustan oppilaisiin. Osin kyse on käyrälle arvostelemisesta: huippujen lisääntyessä muiden sijoitus luokan sisällä heikkenee, joten opettajat laskevat heidän arvosanojaan subjektiivisesti. Yllättävää kuitenkin on, että samantasoisten nuorten välillä matalan taustan nuoret kärsivät enemmän.

Miten eliittikaverit sitten lisäävät eliittikoulutusta? Arvonnan avulla selvisi, että samalla keskiarvolla he lisäävät matalan taustan nuorten hakeutumista eliittiohjelmiin 2,6 prosenttiyksikköä. Taustalla voi olla tieto vaihtoehdoista, esikuvat tai käsitys siitä, mikä on ”kaltaiselleni” mahdollista. Tämä suora vaikutus on arvosanojen kautta tulevaa haittaa suurempi.

Vaikutukset näkyvät myös 30–32-vuotiaiden tuloissa, ja jälleen eniten eliittiperheiden lapsilla. Tulovaikutus on neljä–viisi kertaa suurempi kuin pelkkä koulutusvalinta selittäisi: lukiokavereista näyttää olevan hyötyä myös työmarkkinoilla.

Mitä tutkimuksesta opittiin

Tulos on kiusallinen pohjoismaiselle tasa-arvokertomukselle. Maksuton koulutus ja keskiarvoon perustuva valinta eivät riitä, jos eliitin lapset istuvat lukiossa lähinnä toistensa kanssa. Kaveripiirit nostavat alhaalta ponnistavia, mutta vielä tehokkaammin ne pitävät huipulla olevat huipulla.

Tulos on kiusallinen pohjoismaiselle tasa­-arvokertomukselle. Maksuton koulutus ja keskiarvoon perustuva valinta eivät riitä, jos eliitin lapset istuvat lukiossa lähinnä toistensa kanssa.

Tutkijoiden simulaatioiden mukaan eri taustaisten nuorten sekoittuminen lukioissa lisäisi sosiaalista liikkuvuutta. Toinen keino on painottaa korkeakouluvalinnoissa ulkopuolisten arvioimia kokeita, kuten Suomessa ylioppilastutkinnon kautta jo pitkälti tehdään. Keskiarvorajoihin perustuva lukiovalinta voi kuitenkin kasata hyväosaisten lapset samoihin lukioihin meilläkin.

Vanhempiaan ei voi valita, luokkakavereidensa vanhempia vielä vähemmän. Koulutuspolitiikka sen sijaan voi vaikuttaa siihen, keiden kanssa nuoret lukionsa käyvät.