1. T&Y-lehti
2. Auttaako eliittiyliopisto elämässä eteenpäin?

Auttaako eliittiyliopisto elämässä eteenpäin?

Tutkimus osoitti, että Aalto-yliopistoon pääsy ei takaa parempaa työmarkkina-asemaa. Ei-korkeakoulutetuista perheistä tuleville eliittikoulutus voi kuitenkin tuoda etuja.

Laboren erikoistutkija Tiina Kuuppelomäki kertoo:

”Tutkimme, mitä työmarkkinavaikutuksia seuraa siitä, että pääsee opiskelemaan teknillisiä aloja eliittiyliopistoon verrattuna siihen, että päätyisi toiseen teknilliseen yliopistoon. Suomessa teknillisiä aloja saattoi otoksemme aikana opiskella seitsemässä yliopistossa, joista Aalto on selvästi selektiivisin: sinne on korkein pisteraja ja se on sekä kilpailluin että korkeimmalle yliopistorankingeissa arvioitu. Tästä syntyi hyvä koeasetelma.

Tutkimusta on tehty pitkään. Olin vuonna 2015 VATTissa työharjoittelussa, ja ohjaajani Tuomo Suhonen oli kiinnostunut tekemään tutkimusta yliopistovalinnan työmarkkinavaikutuksista. Hän oli tutkinut aihetta omassa väitöskirjassaan, mutta nyt oli määrä käyttää menetelmiä, joilla päästäisiin varmemmin kausaalivaikutukseen käsiksi.

Vastaavanlaisia tutkimuksia on tehty, ja niissä löydöksenä on usein ollut, että jos tulee valituksi eliittiyliopistoon, tulotaso ja työmarkkina-asema ovat todennäköisemmin paremmat kuin tilanteessa, jossa tulee valituksi muualle. Usein tutkimuksissa ei kuitenkaan pystytä erottamaan alan ja yliopiston vaikutuksia toisistaan, sillä esimerkiksi Yhdysvalloissa pääaine ja ala valitaan vasta sisäänoton jälkeen.

Tutkimuksemme tavoitteena olikin pyrkiä erottamaan alavalinta yliopiston valinnasta.

Sisäänpääsyrajat erottavat samanlaiset hakijat

Valitsimme teknillisen alan, koska se on kilpailtu, riittävän suuri ala, ja valinnat tapahtuivat oman yhteisvalinnan kautta.

Saimme haltuumme vuosien 2000–2014 teknillisten alojen yhteisvalintadatan. Sieltä valitsimme vuosilta 2000–2007 ne opiskelijat, jotka olivat asettaneet Aalto-yliopiston korkeammalle sijalle hakutoiveisiin kuin toisen teknillisen yliopiston ja joiden pisteet riittivät myös toiseen kohteeseen.

Saimme noin 3000 opiskelijaa, jotka täyttivät ehdon. Datan heikkous oli se, ettemme tiedä hakivatko nämä henkilöt joillekin muille aloille tai ammattikorkeakouluihin, koska meillä ei ollut pääsyä muiden alojen hakutietoihin.

Käytimme regressioepäjatkuvuusasetelmaa, josta tuli viime vuosikymmenellä suosittu kausaalitutkimuksen menetelmä taloustieteessä. On mielenkiintoista, että menetelmä kehitettiin jo 1960-luvulla, mutta siitä tuli erityisen käytetty vasta 2000-luvun lopulla. Yksi syy voi olla se, että se vaatii paljon laskentatehoja.

Menetelmä sopii erityisen hyvin koulutuskysymysten tutkimiseen. Siinä asetetaan raja-arvo, johon tutkittavat eivät pysty juuri itse vaikuttamaan. Meidän tutkimuksessamme Aalto-yliopiston sisäänpääsyrajat muodostavat tällaisen raja-arvon. Sitten valitsimme aineistostamme ne opiskelijat, jotka olivat lähellä noita rajoja, eli pääsivät juuri ja juuri sisään tai jäivät täpärästi valitsematta.

Oletus on, että opiskelijat rajan tuntumassa ovat keskenään muilta muuttujiltaan samanlaisia. Testasimme tätä muun muassa vanhempien tulo- ja koulutustason, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan, ja asetelma näytti toimivan. Näin voimme tarkastella oppilaitoksen kausaalista vaikutusta pelkän korrelaation sijaan.

Hieman alle 3000 opiskelijan otoksesta saimme edustavan mutta hieman pienen otoksen. Suomi on pieni maa.

Menetelmän ongelma on, että siinä tarvitaan todella suuri alkuotos, jotta rajan tuntumassa on tarpeeksi koehenkilöitä. Hieman alle 3000 opiskelijan otoksesta saimme edustavan mutta hieman pienen otoksen. Suomi on pieni maa.

Ei etuja koulutettujen vanhempien lapsille

Analysoimme sitten näiden rajan tuntumassa olevien opiskelijoiden työmarkkinatulemia Tilastokeskuksen datapakettien avulla vuoteen 2019 asti: tulotasoa, työaikaa ja myös todennäköisyyttä päätyä asumaan Uudellemaalle.

Saimme tulokseksi vähän yllättäenkin, että valinta Aalto-yliopiston teknillisille aloille ei nosta tulotasoa tai lisää työpäiviä. Useat robustisuuskokeet näyttivät vahvistavan tämän nollatuloksen.

Kuitenkin kun teimme analyysin ryhmälle, joissa opiskelijan kummallakaan vanhemmalla ei ole korkeakoulutusta, saimme merkitsevän positiivisen vaikutuksen tulotasoon. Heille Aalto-yliopisto näyttää tuottavan etuja työmarkkinoilla.

Korkeakoulutettujen lapsilla tätä etua ei löytynyt. Tässä voi olla kyse siitä, että korkeakoulutetuista perheistä tulevat lapset hakevat joko uudestaan Aalto-yliopistoon, kunnes pääsevät, tai hakeutuvat muille korkeapalkkaisille aloille. Tätä hypoteesia tukee sekin, että korkeakoulutettujen vanhempien jälkeläisillä huomasimme Aalto-yliopiston valinnalla negatiivisen vaikutuksen todennäköisyyteen saada lääketieteellinen tutkinto.

Vanhempien tulotaso ei näyttänyt vaikuttavan työmarkkinatulemiin. Me vertasimme tulomediaanin ylä- ja alapuolta keskenään, mutta vaikeutena on se, ettei ole selvää, mihin vertailuraja tulisi asettaa. Jos olisimme kokeilleet riittävän montaa vaihtoehtoa, olisimme tilastollisen todennäköisyydenkin mukaan saaneet tuloksen, mutta emme olisi tienneet, olisiko se merkityksellinen.

Yhtä kaikki tutkimus osoittaa, että yliopiston valinnalla ei ole Suomessa kovin suurta merkitystä.

Korjauskierroksissa kesti

Artikkelin ensimmäinen versio lähetettiin arvioitavaksi jo vuonna 2019. Tuolloin referee huomautti otoksen pienuudesta, ja pidensimme seuranta-aikaa paikataksemme otoskokoa. Nykymuotoinen paperi lähti arvioitavaksi Journal of Human Capitaliin jo vuonna 2022, mutta korjauskierrokset olivat hitaita.

Voisi olla kiinnostavaa jatkaa tutkimusta pääainekohtaisella tarkastelulla, niin että valitsisi mukaan yleisesti korkeapalkkaisiin töihin valmistavia aloja. Ongelmaksi tulee se, että sisäänotot yksittäisillä aloilla ovat pieniä, ja otosten pitäisi olla kuitenkin kyllin suuria, että analyysissa olisi järkeä. Tällöin vertailuun voisi ottaa mukaan myös ammattikorkeakoulujen teknilliset koulutusalat.”