1. Julkaisuhaku
2. Yritysten kokoon sidottu sääntely voi jarruttaa kasvua – suomalaiseen aineistoon perustuva tutkimus esillä USA:ssa NBER-konferenssissa

Yritysten kokoon sidottu sääntely voi jarruttaa kasvua – suomalaiseen aineistoon perustuva tutkimus esillä USA:ssa NBER-konferenssissa

Laboren erikoistutkijan Sami Jysmän ja kansainvälisen tutkijaryhmän tutkimus osoittaa, että yritysten kokorajaan sidottu verosääntely voi hidastaa yritysten kasvua merkittävästi. Suomessa aiemmin käytössä ollut työnantajamaksujen verokynnys vähensi kynnysrajan ylittävien yritysten määrää noin 18 prosentilla. Kun verokynnys poistettiin vuonna 2010, kynnyksen vaikutuspiirissä olleiden yritysten työllisyys, pääomakanta ja liikevaihto kasvoivat keskimäärin noin 10 prosenttia. Tulokset viittaavat siihen, että tällaiset sääntelykynnykset voivat vaikuttaa koko yrityskenttään paljon laajemmin kuin aiemmin on ymmärretty. Tutkimus esitellään huhtikuun 16. päivä arvostetussa taloustieteen National Bureau of Economic Researchin (NBER) Public Economics -konferenssissa Cambridgessa Yhdysvalloissa. 

Yksittäinen verokynnys voi muokata koko yritysrakennetta 

Monissa maissa yrityksiin kohdistuva sääntely muuttuu yrityksen koon mukaan. Suomessa työnantajien sosiaaliturvamaksu oli aiemmin porrastettu niin, että yritykset joutuivat maksamaan noin 2,5 prosenttiyksikköä korkeampaa maksua tietyn kokorajan ylittäessään. 

Tutkimuksen mukaan tällainen verokynnys ei vaikuttanut vain rajaa lähellä oleviin yrityksiin. Se muutti koko yritysjakaumaa: kynnysrajan ylittävien yritysten määrä jäi noin 18 prosenttia pienemmäksi kuin ilman sääntelyä olisi ollut.  

Kynnyksen poistaminen kasvatti yritysten kokoa ja työllisyyttä 

Vuonna 2010 työnantajamaksujen porrastus poistettiin. Tutkimus hyödyntää tätä uudistusta luonnollisena koeasetelmana vertaamalla yritysten kehitystä ennen ja jälkeen muutoksen. 

Tulosten mukaan ne yritykset, joihin sääntely oli vaikuttanut, kasvoivat uudistuksen jälkeen selvästi. Työllisyys, pääomakanta ja liikevaihto kasvoivat keskimäärin noin 10 prosenttia.  

Uusi tutkimusmenetelmä paljastaa aiempaa laajemmat vaikutukset 

Tutkimuksessa kehitettiin uusi tilastollinen menetelmä politiikkakynnyksien vaikutusten arviointiin. Aiempi luonnollisia koeasetelmia hyödyntävä tutkimus on keskittynyt lähinnä yrityksiin aivan kynnysrajan tuntumassa. 

Uusi lähestymistapa osoittaa, että kokorajaan sidottu sääntely voi toimia laajasti kasvun esteenä ja vääristää yritysrakennetta myös kaukana varsinaisesta rajasta.  

Kattava rekisteriaineisto suomalaisista yrityksistä 

Tutkimus perustuu laajaan hallinnolliseen rekisteriaineistoon kaikista Suomessa toimivista yrityksistä vuosilta 1996–2016. Aineisto yhdistää yritysten verotiedot, tilinpäätöstiedot, työntekijätason palkkatiedot sekä omistajatiedot. 

Tämän ansiosta tutkijat pystyivät seuraamaan yritysten kokoa, työllisyyttä ja investointeja pitkällä aikavälillä sekä ennen uudistusta että sen jälkeen.  

Tutkimus esillä kansainvälisessä huippukonferenssissa – tilaisuus seurattavissa suorana 

Tutkimus esitellään 16.–17.4.2026 arvostetussa National Bureau of Economic Researchin (NBER) Public Economics -konferenssissa Cambridgessa, Yhdysvalloissa.  

Laboren erikoistutkija Sami Jysmä esittelee tutkimuksensa torstaina 16.4. klo 11.30 EST (klo 18.30 Suomen aikaa). Konferenssin esityksiä voi seurata suorana lähetyksenä NBERin YouTube-kanavalla: https://www.youtube.com/nbervideos 

Kyseessä on kansainvälisesti arvostettu foorumi, jossa esitellään ajankohtaista taloustieteellistä tutkimusta ja keskustellaan talouspolitiikan keskeisistä kysymyksistä. 

”Tutkimuksemme osoittaa, että yksittäinen yritysten kokorajaan sidottu veroporras hidasti yritysten kasvua laajasti ja vähensi työllisyyttä merkittävästi. On hienoa, että pääsemme esittelemään tulokset NBER:n konferenssissa”, toteaa Laboren erikoistutkija Sami Jysmä. 

Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia ja Palkansaajasäätiö (Laboren tutkijapolku). 

Tutkijaryhmä: 

Sami Jysmä, erikoistutkija, Labore ja Tampereen yliopisto  
Youssef Benzarti, apulaisprofessori, University of California Santa Barbara
Jarkko Harju, professori, Tampereen yliopisto