Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen on saanut Kansan Sivistysrahaston myöntämän Työelämän kehittämispalkinnon. Palkinto jaetaan työelämää uudistavasta ja kehittävästä työstä, ja tänä vuonna se myönnettiin Kauhaselle ja Teollisuusliiton Hermes-sovellukselle.
Palkinnon myöntöperusteluissa todetaan, että Merja Kauhanen on tehnyt vuosikymmenten ajan vaikuttavaa työelämätutkimusta. Hänen työnsä on tuottanut ajankohtaista ja yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa palkansaajien tasa-arvosta, toimeentulosta ja työelämän muutoksista. Erityisesti hän on tarkastellut työn murroksen sekä erilaisten työmarkkina-asemien vaikutuksia työntekijöiden asemaan ja mahdollisuuksiin.
”Olen erittäin ilahtunut ja otettu tästä kunnianosoituksesta. Myöntäessään työelämän kehittämispalkinnon myös yksittäiselle tutkijalle tai tutkijaryhmälle Kansan Sivistysrahasto nostaa hienosti esille tutkitun tiedon merkitystä työelämän kehittämistyössä”, Kauhanen toteaa.
Laboressa Kauhanen on muun muassa tutkinut erilaisia työsuhteita, niiden laatua ja seurauksia yksilöille, työvoimapulaa ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia, työmarkkinoiden murrosta, sukupuolten välisiä palkkaeroja ja työmarkkinaliikkuvuutta sekä työmarkkinoiden sopimusjärjestelmiä. Hänen tutkimuksensa ovat syventäneet ymmärrystä palkansaajien tasa-arvosta, toimeentulosta ja työelämän muutoksista.
Laboren tutkimuksen mukaan tutkijakoulutettujen palkkatulot ovat edelleen korkeat suhteessa matalammin koulutettuihin. Tohtorien työmarkkinat ovat kuitenkin jäähtyneet selvästi 2000-luvun alun jälkeen, mikä näkyy muun muassa post doc -vaiheen palkkakehityksen hidastumisena ja jäämisenä jälkeen maistereiden palkkakehityksestä. Tulosten mukaan tutkijakoulutettujen työntekijöiden osuuden kasvulla voi olla myös laajempaa yhteiskunnallista ja taloudellista merkitystä yritysten tuottavuuskehityksen piristymisen kautta.
Julkaisun tiedot
Suhonen, T. & Carnicelli, L. (2025), Returns to doctoral education in Finland, Työn ja talouden tutkimus LABORE, Tutkimuksia 117.
Laboren analyysin mukaan koulutustaso ja tulot kulkevat yhä tiiviimmin käsi kädessä 35–40-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa. Eri koulutusaloilta valmistuneiden välillä on kuitenkin suuria tuloeroja kaikilla koulutusasteilla – jopa ammatillisen tutkinnon suorittaneet voivat ansaita enemmän kuin yliopistosta valmistuneet.
Julkaisun tiedot
Suhonen, T. & Villanen, J. (2025), Mikä on tutkintotodistuksesi tuotto? Koulutusasteiden, -sektorien ja -alojen väliset tuloerot 2015–2023, Labore, Analyysi 6.
Laboren selvityksen mukaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen toteuttamat sosiaaliturvaleikkaukset heikentävät erityisesti palvelualojen työntekijöiden toimeentuloa. Eniten kärsivät osa-aikatyötä tekevät ja soviteltua työttömyysetuutta saaneet. Pääasiallisena analyysimenetelmänä selvityksessä on käytetty SISU-mikrosimulointimalliin perustuvia laskelmia. Lisäksi on tehty kuvailevia tilastoanalyysejä Tilastokeskuksen tulorekisteriaineistoilla ja Kelan toimeentulotukitilastoilla.
Julkaisun tiedot
Nyyssölä, M. & Kauhanen, M. (2025), Selvitys sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista yksityisillä palvelualoilla työskenteleviin, Työn ja talouden tutkimus LABORE, Raportteja 50.
Maahanmuutto nähdään usein ratkaisuna väestön ikääntymiseen ja työvoimapulaan, mutta käytännön keinot työllisyyden parantamiseksi ovat jääneet epäselviksi. Laboren laaja, eurooppalainen ja kansainvälisessä vertaisarvioidussa Journal of Economic Surveys -lehdessä julkaistu tutkimuskatsaus tuo nyt selkeää näyttöä siitä, että kotoutumisohjelmat, kielikoulutus ja aktiivisen työvoimapolitiikan toimet tehoavat.
Julkaisun tiedot
Kiviholma, S. & Karhunen, H. (2025), Labor Policies and Immigrant Employment, Journal of Economic Surveys, 39:4, 1–19.