1. T&Y-lehti
2. Eino Leino kuvaa runossaan markkinoita, joilla parhaat yritykset kukoistavat ja heikot sortuvat

Eino Leino kuvaa runossaan markkinoita, joilla parhaat yritykset kukoistavat ja heikot sortuvat

Einon Leinon Hymni tulelle kuvaa osuvasti yritysten välistä kilpailua ja innovaatioita.

EINO LEINON runo Hymni tulelle on tunnettua ja kunniakasta suomalaista lyriikkaa. Runon voi nauttia myös Perttu Hietasen ja Taisto Wesslinin säveltämänä ja Vesa-Matti Loirin vahvana tulkintana Eino Leino 2 -levyltä vuodelta 1980. Runon viimeinen säkeistö on kaiverrettu Leinon hautakiveen:

On elon aika lyhyt kullakin.
Siis palakaamme lieskoin leimuvin,
tulessa kohotkaamme korkealle!
Maa maahan jää, mut henki taivahalle.

Hymni tulelle -runoa voi tulkita vimmaisen ja synkän nuoren miehen itsetietoiseksi ylvästelyksi. Runoilija itse luonnehtii tuolloista elämänasennettaan traagilliseksi optimismiksi. Vaikka laulun kertoja puhuu me-muodossa, Leinon kirjallinen tuotanto viittaa siihen, että hän oli hyvin viehättynyt omista mielenliikkeistään. Suopeammin tulkiten hän puhuu itsensä lisäksi kaltaisistaan runoilijasieluista ja heidän jaloista kärsimyksistään.

TALOUSTIETEILIJÄT OVAT kiinnostuneet ihmisten hyvinvoinnista laajasti. Esimerkiksi siitä, miten talouskasvun ansiosta ihmiset – kuten Eino Leinon kaltaiset runoilijat – pystyvät toteuttamaan elämässään entistä paremmin niitä asioita, jotka kokevat itselleen tärkeiksi. Talouskasvu puolestaan perustuu lopulta innovaatioihin, uusiin tuotteisiin ja tuotantotapoihin. Ammoisista ajoista alkanut ja sittemmin hurjasti kiihtynyt uusien ajatusten kehittely ja innovointi mahdollistivat muun muassa sen, että Leinolla oli materiaalisia edellytyksiä kirjoittaa tuolloisia tuntojaan meidän nyt nautittavaksi.

Taloustieteilijälle on luontevaa tulkita Leinon runoa laajemminkin kuin yhdenlaisen ihmissielun tuntemusanalyysinä. Ja olihan Leinokin kiinnostunut myös talouselämästä. Vuonna 1914 ilmestyneessä romaanissaan Pankkiherroja hän kuvasi vararikkojen ja keinottelun Helsinkiä.

Leinon runoa tekee mieli tulkita talouden kasvuteorian näkökulmasta. Erityisen hedelmällinen voisi olla moderni endogeeninen, innovaatioperusteinen kasvuteoria, jota myös schumpeteriläiseksi luovan tuhon teoriaksi kutsutaan.

SEURAAVASSA LEINON Hymni tulelle -runo on paloiteltuna ja kursivoiden esitettynä. Perässä on kommenttina modernin innovaatioperusteisen kasvuteorian tulkintaa sille, mitä Leino olisi saattanut riveillään tarkoittaa.

Ken tulta on, se tulta palvelkoon.
Ken maata on, se maahan maatukoon.
Mut kuka tahtoo nousta taivahille,
näin kaikuu kannelniekan virsi sille:

Yritykset ovat heterogeenisia. Toisilla on innovointikykyä, toisilla taas ei. Toimivassa markkinatalou­dessa jälkimmäiset ovat katoavaista lajia, ne siis kaikotkoot. Kansalaistensa hyvinvoinnista huolta kantava valtiovalta tarjoaa innovointikykyisille yrityksille edellytyksiä kasvua siivittävälle innovoinnille. Tämä tarkoittaa julkisen vallan panostuksia perustutkimukseen ja koulutukseen sekä aineettomien oikeuksien turvaamista. On myös aktiivisesti pidettävä huolta markkinoiden toimivuudesta. Silloin parhaat yritykset kukoistavat ja heikot katoavat. Työpaikkojen suojeleminen ei ole järkevää.

Mit’ oomme me? Vain tuhkaa, tomua?
Ei aivan: Aatos nousee mullasta.
On kohtalosi kerran tuhkaks tulla,
mut siihen ast’ on aika palaa sulla.

Mi palaa? Aine. Mikä polttaa sen?
Jumala, henki, tuli ikuinen.
On ihmis-onni olla kivihiiltä,
maan uumenissa unta pitkää piiltä

Tyypillisesti uuden yrityksen aineelliset lähtökohdat ovat niukat. Kasvu alkaa kuitenkin ideasta, innovaatiosta ja uudesta teknologiasta. Innovaationsa päälle yritykset tarvitsevat kattoja ja seiniä. Tarvitaan myös koneita ja niille energiaa. Innovaatioiden jälkeen tarvitaan siis myös aineellisia investointeja.

Aikaisemmasta tuotantotoiminnasta on kertynyt varallisuutta, joka etsii kuumeisesti ja ikuisesti uusia sijoituskohteita. Innovaatioperusteiset uudet kasvuyritykset ovat riskaabeli, mutta onnistuessaan hyvin tuottoisa sijoituskohde. Kun innovaatio on hyvä, jostain vanhojen säästöjen uumenista löytyy tarvittava rahoitus. Toki tähän tarvitaan vakaita, osaavia ja kaukokatseisia pankkeja, pääomasijoittajia ja muita rahoittajia. Ne mahdollistavat laadukkaiden investointien pitkäjänteisen rahoittamisen.

herätä hehkuun, työhön, taisteloon,
kun Luoja kutsuu, luottaa aurinkoon,
toteuttaa vuosisatain unelmat,
joit’ uinuneet on isät harmajat.

INNOVAATIO LÄHTEE yrittäjyydestä, yritysten välisestä kilpailusta ja taistonkaltaisesta kamppailusta. Innovoinnissaan onnistunut yritys pääsee pakoon kilpailua — edes hetkeksi. Yritys rakentaa uuden innovaationsa aikaisempien innovaatioaskelmien päälle. Innovaatio kohottaa yrityksen tuottavuutta ja kasvattaa sen taloudellisia voittoja. Samalla yritys kohottaa myös kansalaisten hyvinvointia, sillä hyvinvoinnin kohoaminen rakentuu tuottavuuskasvun varaan. Runon viimeinen säkeistö kuuluu siis seuraavasti:

On elon aika lyhyt kullakin.
Siis palakaamme lieskoin leimuvin,
tulessa kohotkaamme korkealle!
Maa maahan jää, mut henki taivahalle.

Aikanaan joku muu yritys luo vielä paremman teknologian. Siitä seuraa vanhan yrityksen tuho. Sitä ennen tuo aikaisemmat innovaatiot tehnyt yritys voi kuitenkin nauttia taloudellisista voitoista. Joskus nuo voitot ovat saattaneet kohota jopa niin muhkeiksi, että ne herättävät kateutta, jopa kaunaa kansassa. Dynaamisessa taloudessa yrityksen elinkaari on usein rajallinen. Kohotetun teknologian päälle on kuitenkin tulevien yritysten hyvä rakentaa omia innovaatioitaan.

Tällä tavalla rakentuu kansalaisten hyvinvointia jatkuvasti kohottava kestävä talouskasvu. Ja loppujen lopuksi kaikkien ihmisten – nykyisten sekä tulevien sukupolvien, runosielujen sekä kansan syvien rivien – hyvinvointi on olennaista.