1. T&Y-lehti
2. Rauhoittavien lääkkeiden haitat ja hyödyt puntarissa

Rauhoittavien lääkkeiden haitat ja hyödyt puntarissa

Tutkimus osoitti, että sähköinen resepti vaikutti bentsodiatsepiinien liikakäyttöön eri tavoin eri käyttäjäryhmillä.

Johtava tutkija Petri Böckerman Laboresta kertoo:

”Tutkimme, miten sähköinen reseptijärjestelmä vaikutti rauhoittavien bentsodiatsepiinien käyttöön sekä niistä saataviin hyötyihin ja koituviin haittoihin.

Suomen maanlaajuinen sähköinen reseptijärjestelmä oli käyttöönoton aikaan 2010–2013 maailman ensimmäisiä, ja nykyisin käytännössä kaikki reseptit uusitaan sähköisesti.

Digitaalisilla terveydenhuollon ratkaisuilla tavoitellaan kahdenlaisia, usein ristiriitaisinakin pidettyjä hyötyjä. Yhtäältä ajatellaan, että digitalisaatio voisi lisätä terveydenhuollon tehokkuutta. Toisaalta helpomman digitalisaation ajatellaan voivan parantaa hoidon tasa-arvoa. Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa on käyty debattia siitä, olisiko kumpaakin mahdollista saavuttaa yhdessä.

Kysymys on yhteiskunnallisesti merkittävä, koska valtakunnalliset tietojärjestelmäreformit ovat kalliita toteuttaa, ja niihin liittyy korkeita ylläpitokustannuksia. Siksi tutkimustieto tällaisten reformien todellisista vaikutuksista on taloudellisesti tärkeätä. Tämä sähköisen reseptin käyttöönotto tarjosi hyvän tutkimusasetelman, koska se otettiin käyttöön neljän vuoden aikana alueellisesti porrastaen. Verrokkiryhmät olivat siis luonnollisesti saatavilla.

Bentsodiatsepiinit puolestaan valikoituivat kohteeksi siksi, että ne ovat verraten yhtenäinen mutta iso lääkeryhmä. Lisäksi bentsodiatsepiineilla on hoidossa sekä hyötyjä että haittoja: positiiviset vaikutukset ovat selkeät ja liikakäytöstä seuraa potentiaalisesti merkittäviä ongelmia.

Haitat lisääntyivät nuorilla

Halusimme selvittää kahta asiaa: miten sähköisen reseptin käyttöönotto vaikuttaa yhtäältä lääkkeiden käyttöön ja toisaalta potilaiden terveyteen. Yleisesti tulosten perusteella voi sanoa, että bentsodiatsepiinien saatavuus parani, kun lääkkeitä uusittiin enemmän. Kun lääkettä käytetään oikein, saatavuuden paranemisella on positiivisia terveysvaikutuksia.

Uudistuksen vaikutukset olivat kuitenkin erilaisia eri käyttäjäryhmissä. Nuorilla käyttäjillä käyttö lisääntyi keskimääräistä enemmän, ja samoin lisääntyivät liikakäytöstä aiheutuneet haitat. Vakavat seuraukset eli bentsodiatsepiinien käytöstä aiheutuneet sairaalahoitojaksot lisääntyivät niin ikään.

Ikääntyneilläkin saatavuus parani, mutta lääkkeiden käytön haittoja havaittiin jopa vähemmän. Uskon, että tämä johtuu siitä, että sähköinen resepti on parantanut lääkärien käsillä olevaa informaatiota. Ikääntyneillä on usein käytössään useita eri lääkkeitä, ja jotkut lääkeaineet ovat yhdessä bentsodiatsepiinien kanssa vaarallisia. Onkin tärkeätä, että käytössä oleva järjestelmä on sitä käyttävien lääkäreiden näkökulmasta niin selkeä, että vaarallisten päällekkäisten lääkekombinaatioiden riski on pieni.

Veronmaksajalla on oikeus tietää

Tutkimuksemme kaltaisia laajoihin rekisteriaineistoihin perustuvia kansallisten järjestelmien tutkimuksia ei ole maailmalla juurikaan tehty. Olemassa oleva tutkimus tapaa olla rajallista tai luonteeltaan kuvailevaa. Näin on, vaikka esimerkiksi informaatioteknologioiden käytöstä terveydenhuollossa käydään sinällään paljon keskustelua.

Tilanne on veronmaksajan tai tutkijan kannalta epäotollinen, jos kustannustehokkuudesta ja vaikutuksista hoidon tasa-­arvoon ei pystytä välttämättä koskaan saamaan luotettavaa tutkimustietoa.

Saimme tutkittua uudistuksen vaikutuksia reseptien määräämiseen ja potilaiden terveyteen, mikä on suurten ja kalliiden uudistusten kohdalla yhteiskunnallisesti tärkeätä. Esimerkiksi sote-uudistuksen tosiasiallisia vaikutuksia on tällä tavoin varsin haastavaa tutkia, koska se otettiin kerralla käyttöön koko maassa. Tilanne on veronmaksajan tai tutkijan kannalta epäotollinen, jos kustannustehokkuudesta ja vaikutuksista hoidon tasa-arvoon ei pystytä välttämättä koskaan saamaan luotettavaa tutkimustietoa.

Jatkossa olisi kiinnostavaa tutkia esimerkiksi reseptijärjestelmän vaikutusta kroonisesti sairaiden lääkehoidon pysyvyyteen. Toinen kiinnostava kysymys olisi, että miten tiettyjen lääkkeiden, esimerkiksi juuri bentsodiatsepiinien, saatavuuden ja käytön lisääntyminen vaikuttaa potilaiden kykyyn osallistua työmarkkinoille. Sitä on mahdollista mitata esimerkiksi sairauspoissaoloilla.

Tämä on ollut pitkä tutkimushanke. Aloitimme jo vuonna 2014. Tutkimuksesta on kirjoitettu lukuisia eri versioita ja alustavia tuloksia on esitetty lukemattomissa konferensseissa ja seminaareissa. Julkaisuviiveet ovat taloustieteessä pitkiä, ja kun paperi on hylätty lehdissä muutamaan kertaan, niin vuodet vierähtävät helposti. Ekonometriset menetelmät ovat myös kehittyneet tänä aikana, joten työtä on tehty todella paljon myös sen eteen, että menetelmät ovat pysyneet ajan tasalla.

Tutkimus on kuitenkin kehittynyt koko ajan, ja olemme saaneet runsaasti tärkeitä kommentteja jo tutkimushankkeen aikana. Toivon tietysti, että keskustelu digitaalisista ratkaisuista terveydenhuollossa jatkuu artikkelin julkaisun jälkeenkin vilkkaana, ja että tutkimuksella on vaikutusta päätöksentekoon.