Talous & Yhteiskunta 2/2024 | Luotettava tiede
Viime vuosikymmenillä tiedeyhteisöissä on käyty vilkasta keskustelua kokeellisen yhteiskunta- ja ihmistieteen luotettavuudesta. Kysymyksiä on herättänyt etenkin niin sanottu toistettavuuskriisi: tutkimukset tuottavat tuloksia, joita toiset tutkijat eivät pysty toistamaan, vaikka käyttävät samaa aineistoa ja samoja menetelmiä.
Lisäksi aika ajoin julkisuuteen nousee tapauksia, joissa tutkijoita epäillään suoranaisesta vilpistä. Käyttäytymistaloustieteessä on viime vuosina puhuttanut eniten tapaus, jossa kokeneita ja arvostettuja Harvardin ja Duken yliopiston rehellisyystutkijoita on syytetty tiedevilpistä. Mistä ongelmat kertovat, voiko tieteeseen yhä luottaa?
Kyllä voi, kirjoittaa tiedetoimittaja Mikko Pelttari kesäkuun Talous & Yhteiskunta -lehdessä. Kansijutussaan Pelttari käsittelee rehellisyystutkijoiden tiedevilppitapausta ja keinoja, joilla tiedeyhteisö itse pyrkii puhkaisemaan mätäpaiseensa.
Tuoreen T&Y:n teemana onkin ”Luotettava tiede”. Numerossa käsitellään monesta näkökulmasta sitä, miten tiede prosessina toimii ja pyrkii varmistamaan mahdollisimman luotettavat tulokset.
Päättäjä-haastattelussa Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Niku Määttänen kertoo, miksi taloustieteessä on viime kädessä aina kyse hyvinvoinnista. Opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius kirjoittaa siitä, millaista tietoa koulutuksesta poliittiset päätöksentekijät tarvitsevat. Valtiovarainministeri Riikka Purran talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren puhuu tiedelukutaidosta ja siitä, miten tieteenfilosofiaa olisi hyvä opettaa jo yläasteella ja lukiossa. T&Y:n uutena kolumnistina aloittava kansanedustaja Li Andersson kirjoittaa siitä, miten tutkimusperustainen päätöksenteko menee helposti numeroilla miekkailuksi.
Tieteen olemus ja uskottavuus korostuvat myös tiedeartikkeleissa:
1) Tiede on erottamaton osa modernia valistunutta yhteiskuntaa, kirjoittaa akateemikko Ilkka Niiniluoto. Tutkittu tieto muodostaa vakuuttavimman perustan ihmisten maailmankuvalle, ja tieteelliset tulokset ja asiantuntemus tarjoavat luotettavimman faktapohjan organisaatioiden päätöksille ja kansalaisten toiminnalle.
2) Taloustutkijat ovat nousseet viime vuosikymmeninä koulutustutkimuksen eturintamaan. Tärkeä syy tähän on jo 1990-luvulla alkanut ns. uskottavuusvallankumous, joka on tuonut tutkijoiden käyttöön työkaluja, joilla tutkia paitsi asioiden korrelaatioita myös kausaalivaikutuksia eli syy-seuraussuhteita. Nyt samaa pitäisi vaatia myös muiden alojen koulutustutkimukselta, kirjoittavat Aino Kalmbach (Etla), Hannu Karhunen (Labore), Jani-Petteri Ollikainen (Labore), Tuomo Suhonen (Labore) sekä Hanna Virtanen (Etla).
3) Tutkijoita moititaan milloin vääristä tutkimusaiheista ja epämieluisista tuloksista, milloin aktivismista tai oman edun tavoittelusta. Joskus moitteissa on perääkin. Kukaan tai mikään ei ole erehtymätön. Tiedeyhteisö pyrkii kuitenkin havaitsemaan omat puutteensa itse. Tutkimuksia ruoditaan ja arvioidaan niin monin tavoin, että yhtä systemaattista ja syvälle menevää itsereflektiota on vaikea löytää miltään muulta inhimillisen toiminnan alueelta, kirjoittaa Tieteellisten seurain valtuuskunnan julkaisupäällikkö Sami Syrjämäki.
Sami Syrjämäki: Tiedeyhteisö on itsensä tiukin kriitikko
4) Hallitus tavoittelee uudistuksillaan 100 000 henkilön lisätyöllisyyttä vaalikauden aikana. Julkisen talouden sopeutuksessa työllisyystoimien varaan on laskettu paljon, mutta niihin liittyy väistämättä suurta epävarmuutta. Esimerkiksi arviot leikkausten vaikutuksista hyvinvointimallin toimintakykyyn ovat kuitenkin jääneet vaille huomiota. Toimiiko työllisyyspolitiikkamme yhden kortin varassa, kysyy työelämäprofessori Seija Ilmakunnas.
Seija Ilmakunnas: Toimiiko työllisyyspolitiikka yhden kortin varassa?
5) Kansainvälisten rekisteriaineistojen vertailu kertoo, että suomalaisilla yrityksillä on koulutettua ja taitavaa työvoimaa. Samalla aineistot kuitenkin kertovat, että yrityksemme voisivat hyödyntää työntekijöiden osaamista nykyistä paremminkin. Laboren tutkija Outi Jurvanen pohtii kirjoituksessaan, voisivatko suomalaiset yritykset parantaa tuottavuuttaan palkkaamalla lisää osaajia.
Outi Jurvanen: Voisivatko suomalaiset yritykset parantaa tuottavuuttaan palkkaamalla lisää osaajia?
Talous & Yhteiskunta 2/2024 ilmestyy viikolla 24.