Populismi voi nostaa rakennemuutoksessa päätään myös ilman taloudellisia häviäjiä
Tuore Labore-tutkimus osoittaa, että vaikka rakennemuutosten häviäjille kompensoitaisiin täysin taloudelliset menetykset tulonsiirtojen avulla, voi poliittinen populismi silti nostaa päätään. Tutkimuksessa osoitetaan, että vaikka 1970-luvun Suomessa pellonvarauspolitiikan ns. peltopaketit hyödyttivät tilallisten lapsia taloudellisesti pitkällä aikavälillä, niin se johti myös SMP:n vaalivoittoon.
Tuoreessa Laboren Tensions of Structural Change: Evidence from Finland’s Field Reservation Policy (Labore Working Paper 341) tutkimuksessa tarkastellaan pellonvarauspolitiikan eli ns. peltopakettien taloudellisia vaikutuksia viljelijöihin ja heidän lapsiinsa, sekä sen poliittisia seurauksia. Vuonna 1969 voimaan astunut laki tarjosi maatiloille mahdollisuuden luopua viljelystä ja kotieläimistä korvausta vastaan. Politiikalla pyrittiin taltuttamaan Suomen maatalouden ylituotanto-ongelmia.
Vaikka peltopaketit eivät vaikuttaneet viljelijöiden omaan tulotasoon, heidän lapsensa kouluttautuivat pidemmälle ja ansaitsivat aikuisina verrokkiryhmän lapsia enemmän. He työskentelivät todennäköisemmin toimisto- ja johtotehtävissä. Yllättäen ne lapset, joilla oli heikommat kognitiiviset kyvyt, hyötyivät peltopaketeista eniten.
Siitä huolimatta, että politiikalla oli myönteisiä taloudellisia vaikutuksia, se kohtasi poliittista vastustusta. Peltopaketit olivat yksi merkittävä syy Suomen Maaseudun Puolueen kannatusnousulle vuoden 1970 eduskuntavaaleissa.
Tutkimusta varten skannattiin yli 290 000 maatalouslaskentalomaketta Kansallisarkistosta ja kehitettiin konelukualgoritmi, joka digitoi skannatut lomakkeet yksilötason aineistoksi. Maatalouslaskenta-aineisto yhdistettiin Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin, joiden avulla pystyttiin tutkimaan peltopakettien pitkän aikavälin vaikutuksia yksilötasolla. Tutkimusasetelmassa hyödynnettiin tilakoon rajaa, jonka mukaan vain yli kahden peltohehtaarin tilat saattoivat tehdä pellonvaraussopimuksen, sekä alueellista vaihtelua politiikan houkuttelevuudessa.
Tutkimus tarjoaa uutta tietoa siitä, miten rakennepolitiikalla voidaan nopeuttaa rakennemuutosta, ja toisaalta miten tällainen politiikka voi johtaa poliittisen populismin nousuun.
Tutkimuksen tekijä, Aapo Stenhammar, toteaa: “Tutkimus on ajankohtainen myös tämän päivän poliittisille päättäjille. Puhutaan siitä, kuinka esimerkiksi vihreä siirtymä tai kauppapolitiikka luo voittajia ja häviäjiä eri toimialoille. Toisaalta näille häviäjille voidaan kompensoida heidän taloudelliset menetyksensä tulonsiirtojen avulla. Tutkimukseni kuitenkin osoittaa, että poliittinen populismi voi nostaa päätään, vaikka suorat taloudelliset menetykset olisivatkin täysin kompensoituja.”
Tutkimus:
- Aapo Stenhammar
- erikoistutkija
- Puh. +358-45 7750 2061
- aapo.stenhammar@labore.fi