Katse tulevaan

T&Y 3/2023 13.10.2023 Ennusteen ruumiinavaus Tuomo Tamminen

Pitkän tähtäimen talousennusteisiin liittyy epävarmuuksia, mutta ilman niitä olisi vaikeaa tehdä järkevää talouspolitiikkaa.

Tutkimusohjaaja, ennustepäällikkö Ilkka Kiema Laboresta kertoo:

”Talousennuste ei ole tiukassa mielessä tiedettä vaan asiantuntija-arvio, joka tehdään poliittisen päätöksenteon tueksi. Emmehän me näitä asioita varmasti tiedä. Ennustetoimintamme ydintä ovat kahdesti vuodessa tehtävät lyhyen tähtäimen ennusteet, mutta myös neljän vuoden välein tehtäviä pitkän tähtäimen ennusteita tarvitaan.

Kaksi seuraavaa vuosikymmentä käsittävistä pitkän tähtäimen ennusteista ollaan kiinnostuneita muun muassa siksi, että pitkällä tähtäimellä meillä on huoli kestävyysvajeesta. Eli jos politiikkaa ei muuteta, väestön ikääntymisen johdosta voi käydä niin, että valtio velkaantuu hallitsemattomasti. Tilanteeseen olennaisesti vaikuttavia asioita ovat talouskasvu, työllisyystilanteen kehitys ja työn tuottavuuden kehitys. Jos bruttokansantuote esimerkiksi kasvaa odotettua nopeammin, valtiolla on isompi kakku, mistä nyhtää verotuloja. Ja silloin myös julkisen talouden kestävyys voi muodostua paremmaksi kuin on pelätty.

Esimerkiksi Euroopan komissio mittaa kestävyysvajetta niin sanotulla S2-indikaattorilla. Sekin on yhdenlainen pitkän tähtäimen ennuste. S2-indikaattori mittaa julkisen talouden tulojen ja menojen pitkän aikavälin erotusta, ja siihen liittyy joukko oletuksia – se ei siis ole erehtymätön, ja asiaa voisi tarkastella muillakin tavoilla. Olisi tärkeää, että käytössä olisi useita eri indikaattoreita sen sijaan, että komission laskelmaan suhtaudutaan ainoana oikeana kestävyysvajeen mittarina.

Mutta jotenkin asiaa täytyy mitata. Jos pitäisimme kiinni siitä, että sanomme vain tieteellisen tiedon mittapuut täyttäviä asioita, joutuisimme toteamaan, ettemme tiedä, minkä suuruinen kestävyysvaje on. Se ei olisi kovin hedelmällistä, kun pitää päättää poliittisesti esimerkiksi valtion budjetista.

Tämä on yksi syy sille, miksi järkevän politiikan pitäisi perustua järkevään kuvaan talouskasvusta. Ennusteet auttavat tämän kuvan muodostamisessa.

KANSANTALOUDELLISESSA AIKAKAUSKIRJASSA on ollut perinne julkaista pitkän tähtäimen ennusteita neljän vuoden välein. Siellä Labore ja Palkansaajien tutkimuslaitoskin ovat ennusteensa julkaisseet monen muun tutkimuslaitoksen tavoin. Tämä mahdollistaa ennusteiden vertailun, ja kun ennusteet julkaistaan neljän vuoden välein, voidaan myös katsoa, miten paljon tilannearviot ovat muuttuneet. Esimerkiksi neljän vuoden takaisissa ennusteissa kukaan ei ennustanut koronakriisiä, joka tietenkin pisti kaiken sekaisin. Yleisesti ottaen ennusteiden karkea suuruusluokka on kuitenkin yleensä ollut oikea.

Jotkut perusoletukset ovat kaikkien tutkimuslaitosten ennusteissa samoja. Että esimerkiksi työn tuottavuuteen vaikuttaa teknologian kehitys globaalisti ja se, kuinka kaukana me suomalaiset olemme teknologisesta eturintamasta kuten Yhdysvalloista. Suomen etäisyys eturintamaan kasvoi finanssikriisin jälkeisenä aikana, ja keskeinen syy oli Nokian ympärille syntynyt elektroniikkateollisuus, joka romahti Nokian mukana.

Tuoreimman pitkän tähtäimen ennusteemme mukaan Suomella on aika hyvät edellytykset ottaa eturintamaa kiinni seuraavan vuosikymmenen aikana, minkä takia uudessa ennusteessamme bkt-kasvu on seuraavan vuosikymmenen aikana selvästi vahvempaa kuin neljä vuotta sitten esitetyssä ennusteessa. Erittäin pitkällä tähtäimellä isoin ongelma on tietenkin se, että mistä hemmetistä me tietäisimme, mitä keksintöjä tulevaisuudessa tehdään.

LYHYEMMÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ voi teknologiankin kehityksestä sanoa jotakin, koska jos keksitään jotakin radikaalia, kuten höyrykone tai liukuhihna, edessä on hidas prosessi ennen kuin ne tulevat käyttöön isossa mittakaavassa. Höyrykoneen ja liukuhihnan olemassaolo on siis ollut tiedossa jo ennen kuin ne alkoivat lisätä talouskasvua voimakkaasti. Lyhyellä tähtäimellä innovaatiot voivat myös hidastaa talouskasvua, jos yritysten panoksista aiempaa suurempi osa menee tuotekehittelyyn eikä tuotantoon. Lisäksi innovatiivisuutta osoittavat usein uudet yritykset, jotka ovat työn tuottavuudelta usein heikompia kuin vanhat.

Keskeinen jaettu lähtökohta on myös väestöä kohden laskettu bruttokansantuote, johon vaikuttaa se, miten paljon syntyy bkt:ta työtuntia kohden ja minkä verran työtunteja tehdään. Eroja eri laitosten ennusteisiin syntyy siitä, että niissä on eri painoarvo sillä, miten paljon kasvu tulee työtuntien määrän kasvusta ja miten paljon tuntia kohden lasketun arvonlisän eli työn tuottavuuden kasvusta.

Meidän uusimmassa pitkän tähtäimen ennusteessamme ajatellaan, että työtuntimäärän kasvu henkeä kohden jää aika vaatimattomaksi, ja tuottavuuden kasvu tulee enemmänkin työn tuottavuuden kasvusta. Esimerkiksi Etlalla on paljon synkempi arvio työn tuottavuuden kehityksestä.

LYHYEN TÄHTÄIMEN SUHDANNE-ENNUSTETTA laadittaessa Laboressa on kuuden hengen ennusteryhmä, jonka kullakin jäsenellä on vastuullaan oma talouden osa-alue. Pitkän tähtäimen ennusteet eivät ole yhtä työläitä laatia kuin suhdanne-ennusteet, ja niitä valmistellaan pienemmällä kokoonpanolla. Aktiivisin aika ennusteen tekemisessä kestää ehkä kolmisen viikkoa. Se on iteratiivinen prosessi, jossa pyöritämme osa-alueita eestaas, ja lopulta syntyy järkevä kokonaisuus.

Olen itse juuri vaihtamassa ennustepäällikön roolista tutkimuksen puolelle, ja teen sen mielelläni. On kuitenkin ollut ehdottomasti hyödyllistä, että kaltaiseni makroekonomisti on joutunut yksityiskohtaisesti perehtymään siihen, miten kansantalouden tilinpito toimii, ja miten oikeasti bkt:ta laskemme.

Voi miettiä esimerkiksi talouskeskustelua, jossa toisella puolella ovat degrowth-ihmiset, joiden mielestä pysyvä talouskasvu on mahdotonta, ja toisella puolella ne, joiden mielestä talouskasvun on oltava pysyvää, jotta hyvinvointi voisi kasvaa. Rohkenen väittää, että kummallakaan puolella monet keskustelijat eivät ole tulleet hyvin tarkasti miettineeksi, mitä talouskasvu oikeastaan on ja miten monimutkaista on jakaa euroissa mitatun bkt:n kasvu hintojen nousuun ja talouskasvuun.

Kun ymmärtää, mitä kaikkea bkt:n mittaaminen sisältää ja millaisia ongelmia ja epävarmuuksia mittausmenetelmissä on, se antaa hyvin erilaisen ja avartavan perspektiivin asiaan.

Ennusteet kertovat, miten erilaisilla oletuksilla saamme erilaisen talouskasvun.

Ennusteet kertovat, miten erilaisilla oletuksilla saamme erilaisen talouskasvun. Sen pitäisi kannustaa päättäjiä ottamaan koko ajan vastaan uutta informaatiota, ajattelemaan nykyistä dynaamisemmin. Taloustilanne voi huomenna olla parempi kuin tänään näyttää – tai huonompi. Pitää olla valmis molempiin vaihtoehtoihin ja korjata politiikkaa tilanteen mukaan.”