Opetusalan vetovoiman merkitys

Koulutuksesta ja sen laadun heikentymisestä on alettu kuluneen vuoden aikana olla huolissaan. Syytä onkin, sillä se voi heijastua työntekijöiden osaamiseen ja pahimmillaan tyrehdyttää talouskasvua. Yksi tärkeimmistä osaamiseen edistävistä tekijöistä ovat lahjakkaat ja motivoituneet opettajat, joista onkin onneksi saatu Suomessa toistaiseksi nauttia. Mutta miten on asian laita tulevaisuudessa?

Opettajien palkkaus ja työnkuva 

Kansainvälisissä vertailuissa luokanopettajien keskimääräinen palkka on Suomessa varsin hyvällä tasolla (n. 3 600 euroa kuussa). Toisaalta muihin ylemmän korkeakoulututkinnon ammatteihin verrattuna luokanopettajien ansioissa ei ole kehumista, sillä keskimäärin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet ansaitsevat kuukaudessa noin 4 600 euroa. Opettajien ansiossa on myös paljon hajontaa ja alimmillaan luokanopettajat ansaitsevatkin vain tehtäväkohtaisen peruspalkan (n. 2 700 euroa).

Opetusalaa vaivaa myös määräaikaisten työsuhteiden yleisyys, mikä näkyy etenkin nuorten opettajien kesätyöttömyytenä. Määräaikaisuuksia on myös monessa kunnassa pyritty säästösyistä ketjuttamaan sekä laillisesti että laittomasti. OAJ joutuukin selvittämään useita kymmeniä tällaisia tapauksia vuodessa. Kuluneena vuosikymmenenä opettajien ammattikuntaa on OAJ:n työolobarametrin mukaan rasittanut myös kasvanut työmäärä, epävarmuus ja stressi.

Opettajaksi hakeutuminen 

Yllä esiin nostetut seikat ja niiden todennäköinen negatiivinen vaikutus ammatin vetovoimaan on tärkeää tiedostaa ja korjausliikkeitä tulee tehdä nyt, ennen kuin päädytään Ruotsin kaltaiseen tilanteeseen. Siellä vähentynyt kiinnostus opettajan ammattia kohtaan yhdessä mm. irtisanoutumisten kanssa on johtamassa yli 80 000 opettajan vajaukseen vuoteen 2031 mennessä (NAE, 2017).

Viitteitä vähentyneestä vetovoimaisuudesta on valitettavasti Suomessakin jo nähtävissä, sillä vaikka luokanopettajien aloituspaikkojen määrä on pysynyt lähes samana, on koulutukseen hakeneiden määrä vähentynyt lähes kolmanneksella vuodesta 2015 vuoteen 2019 (ks. kuvio 1.).

Laskeneet hakijamäärät eivät välttämättä itsessään ole kovin huolestuttavia, kunhan avoimet paikat saadaan täytettyä ja koulutukseen hakevat edelleen kyvykkäät ihmiset. Mutta hakevatko he?

Päätellen siitä, että minimipisteet, joilla luokanopettajakoulutukseen on mahdollista päästä, ovat laskeneet vuodesta 2015 vuoteen 2019 (ks. taulukko 1), vastaus vaikuttaisi olevan ”ei”. Kun otetaan huomioon, että opiskelijoilla on kuluneena vuosikymmenenä ollut eturivin paikan näkymät opettajien ammattiin, sen lisääntyneeseen kiireeseen ja stressiin, tämä tuskin tulee suurena yllätyksenä.

Seuraukset 

Opettajapulan ohella, alan houkuttelevuuden laskun mahdollinen vaikutus opettajien laatuun/kyvykkyyteen on huolestuttavaa, sillä sen on havaittu olevan yhteydessä oppilaiden suoriutumiseen (ks. Blömeke et al., 2016).

Huonot työolot ja heikentynyt motivaatio ovat lisäksi jo itsessään ongelmallisia, sillä opettajien motivaatio ja asenne ovat kytköksissä oppilaiden motivoituneisuuteen ja menestykseen (Schiefele, 2017; Ulug et al, 2011). Lisäksi työolo- ja motivaatio-ongelmien kasvaessa myös opettajien vaihtuvuus kasvaa, minkä taas on havaittu vaikuttavan negatiivisesti oppimistuloksiin (Ronfeldt, 2013; Hanushek et al., 2016).

Keinoja ammatin vetovoiman ja laadun turvaamiseksi 

Mahdollisia keinoja säilyttää koulutuksen laatu ja opettajan ammatin houkuttelevuus on useita. Opettajien ja oppilaiden stressiä voitaisiin pyrkiä vähentämään osallistamalla vanhempia nykyistä aktiivisemmin koulun toimintaan. Näin voidaan KARVI:n raportin mukaan vähentää häiriö- ja ongelmatilanteiden määrää kouluissa, taaten rauhallisemman työympäristön sekä opettajille että oppilaille.

Opetuksen laadukkuuden ja opettajien työtyytyväisyyden takaamiseksi voitaisiin myös harkita opettajien koulutuksen lisäämistä, palkan nostoa, sekä työtehtävien määrän rajaamista (ks. Gabor, 2018).

Viimeaikaisten tutkimusten valossa voisi myös olla järkevää lisätä opettajien uramahdollisuuksia, sillä esimerkiksi Ruotsissa (Grönqvist et al., 2020) tämän havaittiin vähentävän opettajien vaihtuvuutta kouluissa ja nostavan oppilaiden testipisteitä. Lisääntyneet urakehitysmahdollisuudet todennäköisesti myös lisäävät kiinnostusta opettajan ammattia kohtaan.

Periaatteessa opettajien palkat voitaisiin myös sitoa oppilaiden koemenestykseen, mutta tutkimusten valossa vaikutukset oppilaiden testituloksiin voivat jäädä melko vaatimattomiksi (Pham et al., 2020) ja riippuvat paljon toteutustavasta. Tämän tyyppinen järjestelmä tekisi myös testitulosten manipuloinnin nykyistä houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi.

Miten tahansa koulutuksen laatua tai opettajien ammatin vetovoimaa tullaankaan tulevaisuudessa kehittämään, on hyvä muistaa, että mitkään yllä mainituista toimista eivät ole realistisia ilman riittävää rahoitusta. Lisäksi ennen isojen muutosten lukkoon lyömistä on syytä varmistua toimien tehosta, sillä jos oikeasti haluamme auttaa opettajia, meidän pitää varmistua siitä, että toimenpiteistä on aitoa hyötyä.

Kuvio 1. Luokanopettajakoulutukseen hakeneiden ja hyväksyttyjen lukumäärät vuosina 2015-2019.

Taulukko 1. Opettajakoulutus valinnan VAKAVA-kokeen valintaan johtaneet keskimääräiset minimipisteet, kokeen maksimipisteet, sekä niihin suhteutetut minimipisteet. 

 Lähteet: 

Blömeke S., Olsen R.V., Suhl U. (2016). “Relation of Student Achievement to the Quality of Their Teachers and Instructional Quality”. In: Nilsen T., Gustafsson JE. “Teacher Quality, Instructional Quality and Student Outcomes”. IEA Research for Education, vol 2. Springer.

Gabor A. (2018). “After the Education Wars: How Smart Schools Upend the Business of Reform”. The New Press, 2018.

Grönqvist E., Hensvik L., Thoresson A. (2020). “Teacher career opportunities and school quality”. Institute for Evaluation of Labour Market and Educational Policy, working paper 2020:2.

Hanushek E., Rivkinb S., Schimanc J. (2016). “Dynamic effects of teacher turnover on the quality of instruction”. Economics of Education Review, Volume 55, December 2016, Pages 132-148.

National Agency for Education (NAE) (2017). Redovisning av uppdrag att ta fram återkommande prognoser över behovet av förskollärare och olika lärarkategorier, Redovisning av regeringsuppdrag. Dnr: 2016:906. Skolverket. Stockholm, Skolverket.

Pham, L., Nguyen, T., Springer, M. (2020). “Teacher Merit Pay and Student Test Scores: A Meta-Analysis”. American Educational Research Journal 2020.

Ronfeldt M., Loeb S., Wyckoff J. (2013). “How Teacher Turnover Harms Student Achievement”. American Educational Research Journal, Volume 50 Issue 1, 2013.

Schiefele U. (2017). “Classroom management and mastery-oriented instruction as mediators of the effects of teacher motivation on student motivation”. Teaching and Teacher Education, Volume 64, May 2017, Pages 115-126.

Uluga M., Ozdenb M., Eryilmaz A. (2011).“The effects of teachers’ attitudes on students’ personality and performance”. Procedia – Social and Behavioral Sciences 30 (2011) 738-742.