Helsingin Sanomien pääkirjoitus ja faktat
HS:n pääkirjoitus 8.6.2016 (”Ratkaisuja syntyi otolliseen aikaan; Työmarkkinoiden työntöapu tulee talouteen oikealla hetkellä”) toteaa: ”Kesäkuussa 2009 pääministeri Matti Vanhanen (kesk) kertoi eduskunnalle valtiovarainministeriön ennusteeseen nojautuen, että nyt ollaan suhdannekuopan pohjalla ja käänne tulee lähikuukausina.” HS jatkaa: ”Kun näin oletettiin, talouspolitiikan valinnat menivät vinoon. Suomi alkoi elvyttää. … Jälkiviisaasti voisi arvioida, että elvyttämisen asemesta olisi pitänyt aloittaa ajoissa julkisen talouden sopeuttaminen ja uudelleenajattelu työmarkkinoilla”.
Pääkirjoituksen väitteet eivät pidä paikkaansa. Kuten kuvio 1 osoittaa, pääministeri Vanhanen ja valtiovarainministeriö arvioivat aivan oikein suhdannekuopan pohjan. Elvyttävä finanssipolitiikka ei alkanut Vanhasen puheen jälkeen. Vanhasen II hallituksen (2007–2011) finanssipolitiikka välillä 2008–2010 oli elvyttävää (so. rakenteellinen tasapaino heikkeni, ks. kuvio 2) automaattisten vakauttajien ja valtion ansiotuloverotuksen alentamisen vuoksi.
Kuvio 1. Suomen reaalinen BKT per capita -indeksi
Tosin ansiotuloverotuksen alentaminen tehtiin, kuten hallitusohjelmassa kerrotaan, ”rakenteellisista syistä”, mutta ne muuttuivat talouden alamäessä ”elvytykseksi”. Veronalennukset tehtiin pysyviksi. Fiskaalinen elvytyshän tarkoittaa julkisten menojen määräaikaista kasvattamista ja/tai verojen tilapäistä alentamista.
Lisäksi talouden alamäessä veroelvytys on tehottomampaa kuin menoelvytys. Näin siksi, että julkisten menojen tilapäiset lisäykset, esimerkiksi julkiset investoinnit, menevät suoraan kysyntään. Verojen alennuksista osa menee säästämiseen, ja tunnetustihan säästäminen on sitä suurempaa mitä suuremmat ovat tulot. Lisäksi Kela-maksua alettiin vaiheittain poistaa 2009. Myös ne alennukset tehtiin pysyviksi, ja sitäkin perusteltiin elvytyksenä.
Kuvio 2. Julkisen sektorin rakenteellinen tasapaino Suomessa
Vanhasen II hallituksen harjoittamaa finanssipolitiikkaa voisi rehellisemmin kutsua ”vahinkoelvytykseksi”. Joka tapauksessa ”vahinkoelvytyksellä” oli kuitenkin myönteisiä vaikutuksia, jotka ovat pääkirjoituksen kirjoittajalta jääneet huomaamatta. Bkt:n osalta se näkyy hyvin kuviossa 1.
Vielä paremmin kävi kotitalouksien käytettävissä oleville tuloille. Ne eivät juurikaan notkahtaneet välillä 2008-2010. Pääkirjoituksen kirjoittajan toiveet toteutuivat, kun Vanhasen kauden lopulla ja Kataisen hallituksen aikana finanssipolitiikka muuttui kiristäväksi (kuvio 2). Sopeutukset eli verojen korotukset ja menojen leikkaukset tehtiin aikana, jolloin Suomen talous on vuoden 2012 1. neljänneksen jälkeen taantunut (kuvio 1).