Suomi on valmis “vihreään luovaan tuhoon”

T&Y 3/2022 Pääkirjoitus Mika Maliranta
Mika Maliranta
Mika Maliranta (Kuva: Maarit Kytöharju)

Taloustieteen oppikirjoissakin opetetaan, että olennaista on nykyisten ja tulevien ihmissukupolvien hyvinvointi. Nyt hyvinvoinnin suurimpia uhkatekijöitä ovat ilmastomuutos ja luontokato. Niiden vaikutus talouskasvuun on murheista pienimpiä. Mutta talouskasvua tarvitaan jatkossakin. Ympäristön tilan ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta tärkeintä ei ole kuitenkaan talouskasvun vauhti vaan se, että talouskasvu on oikeanlaista. Sen täytyy olla kestävää sekä ympäristölle että sosiaalisesti.

Pitkän aikavälin talouskasvu pohjautuu teknologiseen kehitykseen. Ympäristön kestävyyden ja ihmisten hyvinvoinnin yhteensovittava talouskasvu pohjautuu puolestaan ympäristölle ystävälliseen teknologiseen kehitykseen. Taloustieteen oppikirjoissa opetetaan myös, että vapaasti toimivilla markkinoilla – ilman julkisen vallan ohjausta – talouskasvu ei ole ympäristön tilan eikä ihmisten hyvinvoinnin kannalta optimaalista. Tuotannossa syntyy saastetta liian paljon ja yritykset panostavat ympäristölle ystävällisempien teknologioiden kehittämiseen liian vähän.

Ympäristölle ja ihmisille parhaaseen tulokseen päästään markkinoiden ja julkisen vallan yhteispelillä. Vihreä siirtymä on tuon onnistuneen yhteispelin tulos. Se edellyttää teknologista murrosta. Kehitetään ympäristölle ystävällisempiä uudenlaisia tuotteita ja tuotantotapoja.

Kuten aina, merkittävät teknologiset murrokset tapahtuvat ”luovan tuhon” kautta. Vihreä siirtymä edellyttää ”vihreää luovaa tuhoa”. Uusi, ympäristölle ystävällisempi teknologia luo uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja. Samaan aikaan kuitenkin tuhoutuu vanhaan, saastuttavampaan teknologiaan tukeutuvaa tuotantoa ja sen työpaikkoja. Työvoiman täytyy siirtyä saastuttavammasta tuotannosta ympäristölle ystävällisempään tuotantoon.

Suomen työvoiman osaamisvalmiudet ovat kansainvälistä huippua.

Vihreä luova tuho edellyttää työvoimalta sekä kykyjä ottaa uutta teknologiaa käyttöön että haluja liikkua työpaikkojen välillä. Molempien tekijöiden osalta Suomen edellytykset vihreään siirtymään ovat erinomaisessa kunnossa. Vertailut kertovat, että Suomen työvoiman osaamisvalmiudet ovat kansainvälistä huippua, olkoon sitten kyse teknologiapainotteisesta ongelmanratkaisusta tai digivalmiuksista. Myös Suomen työvoima on kansainvälisesti vertaillen liikkuvaista. Tästä oli suuri apu vuosituhannen vaihteessa, kun informaatio- ja viestintäteknologian murros vauhditti Suomen kansantalouden tuottavuuskasvua.

Työvoiman liikkuvuus on ollut taas kasvussa vuoden 2015 jälkeen, kun Suomen kansantalous on toipunut vuoden 2008 jälkeisistä takaiskuistaan. Työpaikat ovat uusiutuneet, työvoima on liikkunut ja työllisyys on korkeammalla tasolla kuin vuosikymmeniin. Yritysten digitaalisuuden aste on kansainvälistä huippua. Jos elektroniikkateollisuus laitetaan sivuun, muilla toimialoilla on vuosikausia panostettu kasvavaan tahtiin tutkimukseen ja kehitystyöhön.

Antaa tulla vaan vihreä siirtymä: Suomen työvoima ja yritykset ovat taas iskukykyisinä valmiina uuteen haasteeseen!

Kirjoittaja