Veronkevennyksiä vai suoraa tukea?

Talousennuste Erillisartikkeli Jani-Petteri Ollikainen
Kuva: Pixabay

Inflaatio jyllää ympäri Eurooppaa. Euroalueen inflaatio kohosi heinäkuussa 8,9 prosenttiin ja Eurostatin pikaennakon perusteella elokuussa jo 9,1 prosenttiin. Heinäkuun luku pitää sisällään paljon maakohtaista hajontaa. Suurimmat luvut tulivat Baltian maista, joissa inflaatio oli yli 20 prosenttia. Matalimmillaankin inflaatio oli euroalueella kuitenkin 6,8 prosenttia Ranskassa ja Maltalla.

Kuluttajahintojen nousu oli heinäkuussa Suomessa 7,8 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Vastaavia lukuja on nähty viimeksi 1980-luvulla. Suomessa inflaatiota nostaa pääosin elintarvikkeiden ja energian hinnat. Kuten kuviosta 1 nähdään, elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat heinäkuussa vuoden takaisesta 12 prosenttia, asumiseen käytetyn energian hinnat 31 prosenttia, ja yksityisajoneuvojen käytön hinnat 18 prosenttia.

Kuvio 1. Kuluttajahintaindeksi ja sen alaerät 2021:07–2022:07

Kuvio 1. Kuluttajahintaindeksi ja sen alaerät 2021:07–2022:07

Historiallisen korkeat inflaatiolukemat ovat saaneet päättäjät ehdottamaan erilaisia toimia inflaation ja sen seurausten hillitsemiseksi. IMF:n tuottaman selvityksen mukaan valtaosa kehittyneistä maista on ryhtynyt toimenpiteisiin hallitakseen inflaation vaikutuksia kuluttajiin (Amaglobeli ym. 2022). Yleisimpiä toimenpiteitä kehittyneissä maissa ovat olleet veronalennukset sekä tulonsiirrot kotitalouksille.

Suomessa on hiljattain päätetty sähkön arvonlisäveron alentamisesta keinona sähkön hinnan nousun helpottamiseksi. Julkisessa keskustelussa on pitkin vuotta puhuttu myös ruoan ja polttoaineiden verojen kevennyksistä. Monissa EU-maissa on päädytty vastaaviin ratkaisuihin. Saksassa ja Italiassa on kuluneen vuoden aikana alennettu maakaasun verotusta1.

Suomessa ekonomistit ovat lähes yksimielisesti tyrmänneet ajatukset veronkevennyksistä hintojen alentamisen keinona.2 Myös kansainväliset järjestöt IMF (Amaglobeli ym. 2022) ja OECD (2022) ovat kritisoineet arvonlisäverojen alentamista. Veronalennukset voivat olla valtiontalouden kannalta huomattavan kallis keino verotulojen alenemisen vuoksi. Ongelmana on pidetty myös esimerkiksi sitä, ettei arvonlisäveron alennus kohdistu ainoastaan suurimmassa hädässä oleville vaan kaikille kotitalouksille. Tilastokeskuksen vuonna 2016 teettämän kulutustutkimuksen mukaan elintarvikkeiden, asumisen energian ja yksityisautoilun euromääräiset menot kasvavat tulojen myötä (kuvio 2). Tällöin suurimman hyödyn arvonlisäverojen alennuksista saisivat suurituloisimmat. Arvonlisäveron alennus voi myös lisätä sähkön kysyntää ja siten pahentaa tarjonnasta johtuvaa ongelmaa.

Kuvio 2. Eri kulutuserien suuruus tuloviidenneksittäin 2016

Kuvio 2. Eri kulutuserien suuruus tuloviidenneksittäin 2016

Tutkimustiedon perusteella on epävarmaa, kuinka suuri osa veronkevennyksistä siirtyisi lopulta kuluttajan maksamaan hintaan. Arvonlisäveron alentaminen ei takaa, että kuluttajahinnat laskisivat kovinkaan paljon (Benzarti ym., 2020). Veronkevennykset voivat näkyä tavallista heikommin kuluttajahinnoissa nykyisenkaltaisissa rajoitetun tarjonnan tilanteissa verrattuna kysynnästä johtuviin hintashokkeihin (Marion & Muehlegger, 2011).

Hintojen nousun suoraa kompensoimista kotitalouk­sille esimerkiksi tulonsiirroin on yleisesti pidetty parempana keinona inflaation kanssa kamppaileville maille (OECD, 2022). Esimerkkejä tukitoimista löytyy niin Suomesta kuin muista Euroopan maista. Tanskassa kohdennettiin vähävaraisille eläkeläisille veroton lisätuki3 ja Saksassa on maksettu lisätukea lapsiperheille ja sosiaalitukea saaville4. Vastaavia toimia on ehdotettu myös Suomessa. Esimerkkinä jo toteutetuista toimista voidaan mainita Kelan etuuksiin 1.8.2022 alkaen voimaan tullut ylimääräinen indeksikorotus.

Toisin kuin veronalennukset, tulonsiirrot on mahdollista kohdistaa inflaatiosta eniten kärsiville kotitalouksille. Tämänkaltaisen toimenpiteen hintalappu yhteiskunnalle jäisi todennäköisesti yleistä veronalennusta pienemmäksi. Kohdistetut tulonsiirrot saattavat myös olla pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden kannalta parempi ratkaisu.5 Korkeat energian hinnat voivat antaa kotitalouksille signaalin vähentää kulutustaan. Mikäli veronalennuksilla onnistutaan alentamaan hintoja, vähenevät kotitalouksien kannusteet energian säästämiseen. Sen sijaan tulonsiirrot säilyttävät kotitalouksien kannustimet energian kulutuksen vähentämiselle energian korkean hinnan vuoksi. Tulonsiirtojen haittapuolena on pidetty sitä, että niiden kohdistaminen voi olla käytännössä hankalaa. Suomessa tämä ongelma lienee monia muita maita pienempi lukuisien jo olemassa olevien sosiaaliturvan muotojen vuoksi. Näiden avulla lisätukea on tarvittaessa mahdollista kohdistaa tarkastikin rajatulle joukolle.

Nämä toimet saattavat myös heikentää työn vastaanoton kannustimia ennen kaikkea pienituloisten joukossa. Tästä syystä on paikallaan harkita täydentäviä toimia, joilla estetään tällaisten kannustinongelmien syntymistä. Tilanteeseen sopiva keino voisi olla esimerkiksi pienituloisille kohdistettava ylimääräinen työtulovähennys.

Viitteet

1 https://www.vatcalc.com/eu/vat-cuts-on-energy-food-as-inflation-hits-record-8-9-in-july-2022/
2 https://www.ekonomistikone.fi/ekonomistit-tyrmaavat-ajatuksen-polttoaineveron-alentamisesta-maailmanmarkkinahintojen-noustessa/
3 https://www.reuters.com/world/europe/danish-lawmakers-agree-cash-handout-elderly-offset-inflation-2022-06-24/
4 https://www.bundesregierung.de/breg-en/news/second-relief-package-2029058
5 https://cepr.org/voxeu/columns/targeted-income-support-most-social-and-climate-friendly-measure-mitigating-impact-0

Kirjallisuus

Amaglobeli, D., Hanedar, E., Hong, G.H. & Thévenot, C. (2022), Fiscal Policy for Mitigating the Social Impact of High Energy and Food Prices, IMF Note 2022/001, International Monetary Fund, Washington, DC.

Benzarti, Y., Carloni, D., Harju, J. & Kosonen, T. (2020), What goes up may not come down: asymmetric incidence of value-added taxes, Journal of Political Economy, 128(12), 4438–4474.

Marion, J. & Muehlegger, E. (2011), Fuel tax incidence and supply conditions, Journal of public economics, 95(9–10), 1202–1212.

OECD (2022), Why governments should target support amidst high energy prices, OECD Policy Responses on the Impacts of the War in Ukraine, OECD Publishing, Paris.